Jouni Lehtimäen kolumni: Ääriliikkeet vahvistuvat – aktiivitoimia tarvitaan

Viime perjantaina Kosovon poliisilaitoksen (KP) edustajat määrittelivät maan riskiarvion seuraavasti: ”Ei tekijöitä, jotka voisivat aiheuttaa välitöntä terrori-iskujen vaaraa Kosovossa. KP tulee kuitenkin edelleen panostamaan ulkomaalaistaistelijoiden seurantaan.” Enää ei siis ole kyse siitä, onko Kosovossa ja Balkanilla ulkomaalaistaistelijoita, vaan siitä, mitä heille pitäisi tehdä, ja miten ongelmaan tulisi varautua.
Tarkkoja lukuja on vaikea saada, mutta eri arvioiden mukaan Kosovossa on noin 350 hengen suuruinen ”nuorten miesten ryhmä”, jonka jäsenet ovat vapaaehtoisesti ilmoittautuneet Syyrian sisällissotaan kapinallisten puolelle presidentti Bashar al-Assadia vastaan. Tai taisteluun Islamilaisen valtion (IS) puolesta. Luku voi tuntua pieneltä, mutta suhteutettuna maan noin kahden miljoonan väestöön, se on suuri. Ryhmästä löytyy (todistetusti) myös mahdollisia itsemurhapommittajia sekä muutama nainen ja lapsi.
Siirtolaisvyöry Eurooppaan on tarjonnut ulkomaalaistaistelijoille helpon tavan päästä Kosovosta tai palata Kosovoon. Balkanilla myös naapurimaiden välillä tapahtuvalla maahanmuutolla on merkittävä ja suora vaikutus koko alueelle ja koko Euroopalle. Kosovo on yksi niistä alueista, joilla ulkomaalaistaitelijoita rekrytoidaan aktiivisesti. Luvattu, Kosovon keskikuukausipalkkaan (350,00 euroa) verrattuna vähintään viisinkertainen, palkka on vahva houkutin.
KP taistelee aktiivisesti ulkomaalaistaistelijoiden rekrytointia vastaan. Tässä taistelussa kansainvälinen poliisiyhteistyö on keskeisessä asemassa. Kosovo ei ole päässyt Europolin tai Interpolin jäseneksi, mutta tietojenvaihto on onneksi mahdollistettu. Euroopan turvallisuuden kannalta Kosovon pitäisi olla ko. kansainvälisten poliisiorganisaatioiden jäsen.
KP ei tätä ongelmaa pysty kuitenkaan yksin ratkaisemaan eikä kyse ole vain uskonnosta. Yli 90 prosenttia Kosovon albaaniväestöstä on muslimeja, jotka edustavat nk. maltillista islamia sekä haluavat säilyttää vahvat poliittiset ja kulttuurilliset siteet länsimaihin. Mutta jos kosovolaisnuorilla ei ole työpaikkaa ja jos he eivät kykene elättämään itseään ja perhettään, rekrytointi vain jatkuu. Kosovossa ja Balkanilla tarvitaan ulkomaalaisinvestointeja, ja sitä kautta syntyviä uusia työpaikkoja. Ulkomaalaisinvestoinnit tarvitsevat puolestaan uskottavan oikeusvaltion. Poliisi-, syyttäjä- ja tuomioistuinlaitosten on toimittava. Joka puolella rehottava korruptio on saatava kitketyksi.
Valitettavasti usean kosovolaisen kohdalla aika on jo mennyt ohi: perheitä on revitty rikki. KP kertoi tapauksesta, jossa erään köyhän leskimiehen poika oli liittynyt IS:ään. Poika oli pyytänyt isänsä tukea opiskeluun Egyptissä. Leski oli myynyt toisen lehmänsä poikansa takia. Poika on nyt kansainvälisen pidätysmääräyksen alla. Leski toivoo, että poikansa olisi silti opiskelemassa. Leski oli todennut KP:lle: ”Mutta jos poikani on sodassa, parempi, että hän tulee takaisin kuolleena kuin elävänä. Myin lehmän koulua, en sotaa, varten.”

Jouni Lehtimäki
Kirjoittaja on juristi, joka kriisinhallintatehtävien tuomalla kokemuksella kirjoittaa ajankohtaisista eurooppalaisista aiheista.

Tuntematon