Jouni Lehtimäen kolumni: Ei puhuville päille!

Olen viime aikoina katsonut CNN:ää erittäin paljon, erityisesti Yhdysvaltain presidentin vaalien uutisointia. Mielestäni ei ole väärin sanoa, että enemmistö äänessä olleista, niin ehdokkaista kuin heidän tukimiehistään, ovat ottaneet papukaijamaisen puhuvan pään –viestintätyylin yrittäessään kertoa omista mielipiteistään. Tai ainakin poliittisissa väittelyissä yleensä vain toistellaan ulkoa opittuja lauseita ilman todellista sanojen takana olevaa ajatusta.
Väitän, että harva suomalainenkaan voinee sanoa, ettei olisi kuullut väitteitä, joiden mukaan Trump ei luonteeltaan sovi presidentiksi, tai että missä ovat Clintonin poistamat 30.000 sähköpostia? Pelkät iskulauseet tai sokea luottamus oman puolueen ohjelmiin eivät koskaan voi olla rakentavan poliittisen keskustelun pohja. Suomella on ensi vuonna edessä kuntavaalit ja sitten peräkkäisinä vuosina kahdet valtiolliset vaalit. Vuoden 2018 maakuntavaaleista puhumattakaan. Toivottavasti puhuvan pään –viestintä ei yleisty myös Suomessa.
Yksi tärkeimmistä asioista poliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa on ymmärtää yhteiset lähtökohdat kuten taloudelliset tms. tunnusluvut ja lainsäädännöllinen pohja. Tämä on mahdotonta, jos osapuolet eivät tiedä, miksi ovat jotain mieltä ja perustelevat kantaansa vain tietyn puolueen jäsenyydellä.
Kansalaisilla ei tarvitse olla selvää ratkaisua ongelmiin. He eivät päätä veroprosentista kuntavaltuustoissa tai säädä lakeja eduskunnassa. Mutta ehdokkailla pitää olla riittävästi tietoa ja viestintäosaamista kertoa, miten joku päätös vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme tai miksi äänestää jotakin puoluetta tai jotakin ehdokasta. Ehdokas, joka toistaa vain jonkun toisen henkilön tai puolueensa mielipiteitä, ei voi olla vakavasti otettava ehdokas. Hän voi olla intohimoinen esiintyjä, mutta intohimo peittää useasti logiikan. Ja lopulta aina logiikka voittaa intohimon. Faktat voittavat perustelemattomat väitteet. Älyn ei kuitenkaan aina tarvitse voittaa tunnetta!
Meille ulkomailla työskenteleville painotetaan aina kirjoittamatonta kultaista sääntöä, että ”älä aloita tuntemattoman kanssa keskustelua politiikasta tai uskonnosta”. Ihmiset saattavat ottaa nämä aiheet liian henkilökohtaisesti eikä normaali keskustelu ole siksi mahdollista. Ulkomailla kyllä, mutta Suomen politiikassa minkään aiheen ei pitäisi olla kielletty, kun puhutaan siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan. Vaikeatkin väittely- ja keskusteluaiheet ovat rakentavia, jos osapuolet kunnioittavat toisiaan. Jos osapuolet tietävät, mistä puhuvat ja mikä on yhteinen lähtökohta. Poliitikkojen ja päättäjien keskinäinen kunnioitus ja luottamus sekä osaaminen ovat päätöksenteon onnistumisen edellytyksiä.
Sir Francis Bacon totesi jo 1500-luvulla, että ”tieto on valtaa”. Poliitikon ja päättäjän on parempi olla valmistautunut kuin papukaijamainen puhuva pää.

JOUNI LEHTIMÄKI

Tuntematon