Maaria Tirrin kolumni: Yksin, mutta kuitenkin yhdessä

Elämään kuuluu rakkauden, kauneuden, kepeyden ja onnellisuuden ohella tietty määrä surua, kipua ja epäonnistumisia. Välillä tuntuu vahvasti, että murheita kasaantuu joidenkin kannettavaksi enemmän kuin olisi millään tavalla oikeudenmukaista. On välillä vaikeaa kohdata toinen, jota on koetellut menetys – oli se sitten terveys, työpaikka, ihmissuhde tai unelma paremmasta tulevaisuudesta. Yleensä sellaisina hetkinä empaattinen läsnäolo, kenties yhdistettynä lämpimään halaukseen, riittää toisen kohtaamiseen ja tukemiseen. Mutta löytyy myös eräs ajatus, joka on resonoinut minussa vahvasti viime aikoina.

”Tämä on sinulle ainutlaatuinen suru. Se on kuitenkin samanaikaisesti monen muun läpikäymä.” Eräs ystävä jakoi minulle kyseisen ajatuksen pari kuukautta sitten. Hän oli saanut sen paperilappusella aiemmin ystävältään. Kuten rikkinäinen puhelin konsanaan, tarkka sanamuoto on voinut aikojen saatossa muuttua alkuperäisestä muodostaan, mutta ydin lienee sama: Olemme yksin, mutta kuitenkin yhdessä. Ja se antaa ainakin minulle suurta lohtua.

Pari viikkoa sitten olin Porissa käymässä. Suklaakakun, torkkujen ja saunomisen ohessa piipahdin myös porilaisen Plugi-konemusiikkijärjestön Tek’ma’tek-teknopippaloissa. Musiikin saralla olen kenties perinteisesti ollut enemmänkin hempeiden folk-kipaleiden ja rytmikkään kansanmusiikin fani, mutta moni asia teknokulttuurissa viehättää minua. Esimerkiksi vahva tunne omasta turvallisesta tilasta tanssilattialla tuntuu äärimmäisen vapauttavalta ja voimaannuttavalta, erityisesti naisena. Kun vilkaisee ympärilleen huomaa kuitenkin tanssivansa osana (melkeinpä säntillisiin) riveihin järjestäytynyttä juhlakansaa. Se tuntuu erityisen lohdulliselta yksinäisyyden, irrallisuuden ja eriarvoisuuden riivaamassa maailmassamme. Kuka olisi arvannutkaan, että teknopiirit voisivat kiehtovalla tavalla demonstroida yksinolon ja yhdessäolon vahvan liiton?

En minä ainakaan.

Tämä on viimeinen Maarian matkassa-kirjoitukseni tässä lehdessä. Matka jatkuu yksin (muttei kuitenkaan).

MAARIA TIRRI

Tuntematon