Matti Pursiheimon kolumni: Hanhesontta, hanhesontta!

Nii siin kävei, ett sitä joudus jo toisen kerram peräjälkken kirjottamaha alapää eritteist. Ny olis vuaross valkoposkihanhitte jätökse. Ne ova viimeviikkoin kovastenki aiheuttannu väänttö raumalaisten keskuudess. Allekirjottanell asia on tullu vastaham Parpasalim puistoss, ko siit mene päivittäine lenkkipolku. Parhammillas siin nurmikoll o ollu heinä nyhtämäs yli sata komiast kaakottaja ja sontta o ollut se mukka. Enne vappu osunu kunno vesi- ja räntäsade sulatt suure osam pökäleist ja pelast vapumpäivä pikniktapahtuma. Kyll siin muuto olis filti jäänny levittämät sonna sekka ja ruua juhlaväelt syämätt.

Täyty näi iha julkisest myänttä, ett on tullu siäll Parpasaliss muutaman kerra rikottu lakki. Raumalaise puhuva kaanestamisest taik kakuttamisest, ko hätistetän taik ajetan takka jottai. Semmost tiättäväst ei sais valkoposkihanheill tehd. Joku kyll kerros kuulles, ett jossai muuall kaupungis ol iha julkisest kehotettu koiraomistaji kuljettama elukoitas niiss puistoiss misä hanhei haitaks ast o. Koiri ne väistävä nöyräste. Ko mää kakuti niit siit kedolt kanalihi, tul välill iha nauru. Hanhe ovak ko pahassi pojankoltiaissi. Ain niist joku rupes mukamas härnämähä ja ei meinannu millä hypät reunakivelt alas vettehe. Ja sitt ko kääns selkäs, nii se samane lintu hyppäs jo takasi siihen reunuksell. Puutus vaa, ett se olis näyttänny keskisormias.

Opisin täsä yhteydess taas uude fiini sivistyssananki. Kop-rofagia tarkotta ulosteitte syämist. Yks mun luakkakaverin, ko on koko elämäs aja ottannu valokuvi luannost kerroi, ett he oliva yhden kaveris kans jossai rantaniityll seurannu sorsitten touhui. Ne pahukse oliva pistelly niit hanhitten pötkylöi makossi suihis. Parast ol ollu se, ett jos se sontapökäle ol kuivannu liian kovaks, nii sorsa vei se suusas ranttaha ja liott sitä meress, ennen ko rupes maiskuttelema. Luakkakaverin nauroiki, ett mist sorsa paremppa ruakka löydäiskän ko hanhempaskast, ko o melkkem puhdast marinoittu ruahosilppu.

Keskeine asia täsä hanhesonta-asiass kuitenki o se, ett meihi ihmissi o evoluutio aikan kehittynny selvä vastemiälisyys kaikesorttissi ulosteit kohta. Vaikk kui meill sanota, ett joku sonta ei ol vaarallist, niin kyll me vaam pakata sitä inhoma. Pahint o kumminki semmone niinko syyllistämine, ett joses tykkä siit hanhempaskast, nii oles luannosuajeluvastane.

MATTI PURSIHEIMO

Tuntematon