Seppälän kolumni: Koditon äänestäjäparka

Vaalit ovat aina tulossa. Tammikuussa kansan piti päästä äänestämään sekä presidenttiä että maakunnallisia päättäjiä, edellistä mahdollisesti myös toisella kierroksella helmikuussa. Mutta maakuntavaalit taitavat ollakin lokakuussa 2018. Huhtikuussa 2019 vuorossa ovat eduskuntavaalit ja touko-kesäkuussa europarlamenttivaalit. Kukaan ei enää muista miten ne menevät.

Tietyt tahot ovat ilmaisseet huolensa siitä, että ihmiset eivät enää gallupeissa kerro puoluekantaansa. Miksi pitäisi? Mitä se teille kuuluu? Juuri vaalit ovat tilaisuus muun ohella kertoa puoluekanta. Eivätkä suuret valtiotkaan tiedä edes sitä, mitkä ovat niiden omat, mitkä toisten vaalit.

Varsinaisia poliittisia aatteita ei ole kuin paperilla ja vaali-sloganeina. Jakolinja kansallismielisten ja globalistien välillä poisti oikeiston ja vasemmiston. Käytännössä yhteiskunnallinen aatteellisuus on nyt lähempänä Facebook-yhteisöllisyyttä kuin minkäänlaista poliittista ideologiaa.

Puolueet ovat verkon ennakoimattomuuden armoilla. Mikroryhmät ajattelevat, toimivat ja äänestävät kiusallisen omapäisesti. Äänestäjän kodittomuus taas kiinnostaa puolueita erityisesti silloin, kun ei puhuta asunnottomuudesta.

Aikaisemmin elokuva oli vallankumouksellisin väline, koska se tavoitti massat. Tämän ymmärsi muun muassa V.I. Lenin. Tätä nykyä mobiililaitteet ovat tietenkin parhaita; aina vallankumous taskussa.

Verkkotodellisuus on sama asia kuin ennen muinoin ”kansa”, eikä poliitikon ole syytä luottaa kumpaankaan. Paradoksista toki puhutaan: se, joka parhaiten hallitsee uuden verkostoituneen, kansalaislähtöisen politiikan ja uudenlaisen yhteiskunnallisen kansalaistoiminnan mallin, on vaaleissa vahvoilla. Ja juuri se on alue, jota kukaan ei voi hallita, siitä huolimatta että joukkoliikkeitä voidaan käynnistää nopeasti ja liikuttaa koneälyn avulla räätälöidyillä viesteillä. Kohderyhmät seulotaan pilvipalveluiden valtavista tietoaineistoista ja saatetaan samanmieliset omiin somekupliinsa.
Miksi puolueille on tärkeää, että mielikuvat politiikasta politiikkana, aatteellispohjaisena toimintana säilyisivät? Siksi, että äänestäjien keskuudessa säilyisi illuusio vaihtoehdoista ja jonkinlaisesta valinnan mahdollisuudesta, ennustettavuuden ja hallittavuuden lisäksi. Ainakin sadan vuoden ajan suurten massojen mielipiteiden manipulointia on pidetty välttämättömänä osana demokraattista hallintaa. Mutta politiikka on äänestäjille nyt tärkeää siksi, että demokratia on Euroopassa oikeasti uhattuna.

JUHA SEPPÄLÄ

Tuntematon