Kodisjoen unohdettu nero

Muurari Väinö Ylén teki 20 vuoden aikana käsittämättömän määrän ilmeikkäitä veistoksia.

Raumaan vuoden 2007 alussa liittynyt Kodisjoki muistetaan kuntana, jossa asui vähemmän ihmisiä kuin yhdessäkään muussa Manner-Suomen kunnassa. Kodisjoki tunnetaan myös vaivaisukoistaan ja Kaljasjärven ympärijuoksusta, jossa vieraili kerran sellainenkin suuruus kuin Martti Vainio. Mutta kuka olikaan Kodisjoella sotareissua lukuun ottamatta koko pitkän ikänsä (1908-2000) asunut Väinö Ylén?

Vastauksen ykkösosa kuuluu, että Ylén oli muurarimestari ja läpeensä harras mies, jonka työnjälki näkyy sadoissa rakennuksissa Rauman seudulla. Ylénin tapauksessa oikeassa vastauksessa on myös täydentävä kakkososa, joka kertoo harvinaisen tuotteliaasta itseoppineesta taiteilijasta. Yléniä voisi kutsua ITE-taiteilijaksi, onpa joku tullut joskus kutsuneeksi miestä myös Kodisjoen unohdetuksi neroksi.
– Väinö avasi veistosnäyttelynsä eli oman taidekotinsa ovet yleisölle jo 1970-luvulla ja nykyisin Väinö ja Hilma Ylénin kansanperinnetaidenäyttelyä pitää yllä vuonna 2008 perustettu Kodisjoen Taideyhdistys. Tilat puolestaan omistaa Kodisjoen Saarnahuonekunta, taideyhdistyksen puheenjohtaja Mirja Mattila kertoo.
– Sekä Väinön työpaja, näyttelytila että Ylénin pariskunnan koti ovat siinä kunnossa, mihin ne 2000-luvun alussa jäivät. Väinö ja Hilma olivat lapseton pari ja omaisuus meni testamentin kautta Kodisjoen seurakunnalle, selvittää Mattila.

Kertomus Väinö Ylénin elämästä on sanalla sanoen kiehtova, se ottaa kuulijan mukaansa. Monet veistosnäyttelyn esineistä kertovat omaa kieltään paitsi Ylénien omasta elämästä myös Kodisjoen ja koko Suomen historiasta. Löytyypä veistosten joukosta pieni mökkikin, jonka Väinö teki sotareissullaan Kuolemajärvellä. Vuodelle 1943 kirjatussa ruutupaperissa lukee, että juuri tällaisen mökin Väinö aikoo Hilmalleen rakentaa, mikäli joskus vielä kotiin pääsee.
– Ensimmäisen veistoksensa Väinö teki vuonna 1971 Hilman täyttäessä 60 vuotta ja viimeisen 20 vuotta myöhemmin. Yhteensä niitä on ainakin puolentuhatta. Suurin osa on pieniä, mutta näyttelytilasta löytyy myös täysikokoinen hevonen, joka seisoo edelleen samalla paikalla, mihin Väinö sen joskus sijoitti, Mirja Mattila paljastaa.
– Ulkona puutarhassa on puolestaan veistos, jolla Väinö voitti vuonna 1973 Suomen taideteollisuustoimikunnan 5 000 markan palkinnon. Sen hän kävi pokkaamassa Jyväskylässä ministeri Marjatta Väänäseltä, jatkaa Mattila.

Väinö Ylénin veistoksia on ollut näytillä Kaustisen kansanmusiikkijuhlien yhteydessä ja ETYK-neuvottelijat -niminen teoskokonaisuus oli esillä Helsingin taidemuseossa. Kodisjoen kirkon alttarilla on Ylénin tekemä Kristus-patsas.
– Veistosnäyttelyyn käy vuosittain tutustumassa noin 300 ihmistä, mikä on minusta käsittämättömän vähän. Samaa mieltä oli myös kaupunginjohtaja Kari Koski näyttelyyn tutustuessaan, Mirja Mattila ilmoittaa.

ASKO TANHUANPÄÄ

Tuntematon