Elävä keskusta kaikkien tavoite

Elävät Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen piipahti Porin tapahtumaviikolla. Kävelykadun tungoksessa hän hehkutti Poria.
– On ollut uskomaton teko imaista SuomiAreena tänne. Kaikki mediat seuraavat viikon ajan Poria. Kannattaa todella takoa, kun rauta on kuumaa!

Pokko Lemminkäinen on arkkitehti, joka lähti mukaan kaupunkikeskustojen kehitystyöhön vuonna 1995 kotikaupungissaan Lahdessa. Hän veti kymmenen vuoden ajan uudenlaista keskustaprojektia, jossa yhdistettiin julkisen ja yksityisen puolen osaaminen, toiveet ja näkemykset.
Kaupunkikeskustojen valtakunnallinen kehittämisyhdistys perustettiin 20 vuotta sitten. Lemminkäinen on ollut sen toiminnanjohtaja vuodesta 2005.
– Tavoitteenamme on luoda vanhoille kaupunkikeskustoille mahdollisimman hyvä tulevaisuus.
Yhdistyksessä on mukana noin 40 kaupunkia, 25 keskustayhdistystä, ympäristöministeriö sekä useita kaupan ja kiinteistöalan tahoja.
– Kaikkien fokus on elävä keskusta. Meillä on käytössämme välineet kehitystyöhön. Vertailukaupungeista saa näkökulmaa ja vinkkejä, Lemminkäinen kertoo.

Tyhjät liiketilat ovat yksi kehityksen indikaattori. Jos tyhjien liiketilojen määrä nousee yli 10 prosentin, täytyy ryhtyä tositoimiin.
– Tyhjien huoneistojen viesti on liian vahva.
– Ensin on mietittävä, ovatko vuokrat ajan tasalla. Rakennus, joka ei enää vedä, voidaan purkaa. Näin on tehty esimerkiksi Oulussa. Luovan talouden toimijat ja urbit-ihmiset eli keskusta-asujat ovat yksi vaihtoehto. On tyhjää parempi, kun liiketilassa on mainostoimisto, työhuone tai vaikka jonkun koti.

Keskustuminen on Lemminkäisen mukaan maailmalla nyt megatrendi. Väki haluaa keskustaan asumaan.
– Tilastot sen osoittavat, myös Suomessa. Urbaani elämä on kivaa. Eikä hopealinja ole ollenkaan paha asia. Eläköityvillä ihmisillä on usein varallisuutta ja myös halua käyttää palveluita.
Ydinkysymys on se, onko meillä tarpeeksi vahvoja kaupunkikeskustoja.
– Lähtökohtaisesti esimerkiksi Pori on voittaja tässä, jos osaatte pelata pelin oikein. Pitää miettiä asiakkaan näkökulmasta. Miksi hän haluaisi muuttaa Poriin? Mainetta pitää rakentaa ja vahvistaa.
Lemminkäinen pitää Porin uutta brändi-ilmettä kiinnostavana.
– On hienoa, että se on annettu myös kansalaisten käyttöön. Samaa osallistamista kannattaisi nyt käyttää myös torialueen kehittämiseen.
Monen kaupungin torin on elävöittänyt toriparkki, johon on helppo ajaa sisään ja josta pääsee nopeasti palveluiden pariin.
– Porin toria voisi piristää vaikkapa erilaisilla laadukkailla pop up -jutuilla. Esimerkiksi design-kirpputori voisi toimia.

Kävelykatu on usein Porissa tapahtumien keskipiste. Se on Lemminkäisen mukaan luontevaa.
– Ihmiset tykkäävät, kun tapahtumissa on väkeä. Kävelykadulle saadaan pienelläkin väkimäärällä tiivis tapahtuma. Torilla juhlivat massat, esimerkiksi jääkiekkomestaruutta, hän sanoo.
Massatapahtuma ei yleensä edistä torikauppaa. Siksi torin kehittämisessä pitää miettiä erilaista kulmaa.
– Pieni ohjelmallisuus on hyväksi elinkeinolle. Esimerkiksi Joensuussa velvoitettiin kaikki kaupungin tukea saaneet yhdistykset ja seurat esiintymään torilla. Lopputulos oli toimiva.
Lopuksi Lemminkäinen heittää ehdotuksen siitä, että kävelykatu voisi jatkua diagonaalisesti torin poikki.
– Paljon riippuu nimittäin Porin kokoisessa kaupungissa siitä, miten luontaiset asiakasvirrat syntyvät, hän sanoo.

Kohtaamispaikat tärkeitä

Toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäisen mukaan Porin keskustan yksi vahvuus on, että iso kauppakeskus rakennettiin keskustan tuntumaan. Monessa paikassa kauppakeskus on viety kauas, jolloin kummassakaan ei ole riittävästi väkeä.
– Matka-aikakartta kertoo, miten pitkältä matka tuntuu. Torin ja Puuvillan välillä ei saisi olla yhtään epäjatkuvuuskohtia, vaan pelkästään visuaalisesti kiinnostavia asioita. Kohtaamispaikkoja pitäisi sijaita 200 metrin välein. Silloin matka tuntuu lyhyeltä.
Hän suhtautuu kriittisesti liialliseen vihreyteen keskustassa.
– Puut eivät saa olla liian isoja. Katvealueet ja varjot luovat turvattomuutta. Kaupunkitilan pitää olla avoin.

Sanna Jääskeläinen