Kailan ja Virtasen kulttuurityö

Erikoisnäyttely Lyskan pojat ja limusiinit Uudenkaupungin Automuseolla avattiin kesäkuun puolivälissä. Kailan ja rakennusarkkitehti Pentti Virtasen kokoama katsaus 1950-luvun autoista ja autoistumisesta Suomessa on kokoelma, jota Ilkka Ruohonen UKI:n automuseosta kuvaa sanoilla ”todellinen kulttuuriaarre”.

Kaila ja Virtanen kertovat, että sodan jälkeen harrastettiin kaikkea sellaista mikä ei maksanut. Virtanen asui Lahdessa katsastuskonttorin naapurissa ja syventyi korttelin muiden pikkupoikien kanssa eri automerkkien tunnistamiseen.
Panu Kaila liimaili Pankakoskella vihkoihin kaikkea mahdollista karkkipapereista sanomalehtien sarjakuviin. Vuonna 1950 alkoi yhteinen koulutie Lahden lyseoon. Kevättalvella 1955 nämä lyskan pojat keksivät harrastuksekseen automerkkien metsästämisen valokuvaamalla.
Kaila merkitsi kuvaustapahtumia päiväkirjaansa. Saalis sijoitettiin pieninä kinofilmin pinnakkaiskopioina vanhaan postimerkkialbumiin. Alkuinnostus laantui saman vuoden syksyllä. Vuonna 1958 seurasi uusi kuvausaalto, ja harrastus päättyi kun pojat lähtivät asevelvollisuutta suorittamaan.
Helmikuussa 2015 Panu Kailan studion keittiössä tehtiin putkiremontti, jolloin kaappia tyhjennettäessä esiin tuli negatiivikansio.
Yli 360 autovalokuvaa olivat ensi kertaa esillä Lahden historiallisessa museossa toukokuussa 2016. Valokuvien lisäksi näyttelyyn kuuluu katalogi. Katalogissa kerrotaan automerkkien erikoisuuksista ja historiasta.
Erikoisnäyttely Lyskan pojat ja limusiinit 15.6.–2.10.2016 Uudenkaupungin Automuseolla.

----------------------------

Saab-leimaa laajempi kattaus

– Valitettavan usein ihmiset ajattelevat, että Uudenkaupungin automuseossa on vain Saabeja, museon kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Ruohonen harmittelee.

Mersun valmistusta, uusia malleja, lisää työntekijöitä, vientituloja...
Uudenkaupungin autoteollisuudella on käsissään tänään jalokiviä, joita suomalainen valtiovalta peräänkuuluttaa. Siinä vieressä elää Uudenkaupungin automuseo, joka on taltioinut suomalaisen autoteollisuuden historiaa niin, että kokoelman tekijät uskaltavat sanoa itse näyttelyn olevan kunnossa.
– Valitettavan usein ihmiset ajattelevat, että museossa on vain Saabeja, mutta täällä on paljon muuta, automuseon kannatusyhdistyksen vetäjä Ilkka Ruohonen sanoo.
Hän huomauttaa moneen otteeseen, ettei valtiovalta juuri tue ja he tukeutuvat kansan karttuisaan käteen. Aihepiiri olisi rahan myötä vieläkin laajempi.
– Kun saisimme vuodessa 15 000–20 000 kävijää lisää, meillä olisi varaa kehittää.
Hän mainitsee, että kehityssuunnitelmia on takataskussa. Sen verran hän avaa pohdintoja, että museon laajennukset voisivat kosketella teknologiaa, autonvalmistukseen liittyvää fysiikkaa ja kemiaa.

Automuseossa käy vuositasolla 6 000–7 000 henkeä. Edellisen ylläpitäjän aikana paras vuosi keräsi 14 500 kävijää. Mukaan mahtuu vuosia, jolloin usko museoonkin oli pahasti koetuksella – autotehtaasta puhumattakaan.
Kommentit, että museossahan on vain Saabeja, liittyvät heikon uskon vuosiin. Ruohonen korostaa, että Saabista kylläkin suomalaisen autoteollisuuden nousu lähti, mutta se jälkeen historiaan mahtuu paljon.
– Toki me elämme symbioosissa tehtaan kanssa. Saab on ollut kulmakivenä.
Ruohonen mainitsee, että tänään suomalainen autoteollisuus on murroskohdassa, ja varmasti ajankohtainen Mersuineen. Uusimmat tehtaan luomukset eivät vielä komeile museossa – ne tulevat mukaan kun aika on kypsä.
– Meillä on nyt yleiskokoelma, Saab-osasto ja autoteollisuuden historian tuotteet, Ruohonen kuvaa nykyasetelmaa.

Yksi museon erikoisuuksista on autotehtaan tuotekehitysosaston luomuksista koottu näyttely – konseptiautot.
– Ne olivat tehtaalle huomionvetotuotteita, innovaatioita muiden automerkkien suuntaan. Eivät ne kaikki mallit olleet edes tulossa tuotantoon.
Ruohonen tietää, että kaikkia luomuksia tehdas ei näyttänyt edes päämiehilleen. Jotkut tyrmättiin, kuten Saabin V8-moottorilla varustettu malli. Tehtaan pian sen jälkeen ostanut GM halusi käyttöön Opelin V6-koneen. Ruohonen pohtii vieläkin ACCO:n moottoritehtaan mahdollisuuksia Tampereella.
UKI:n tehtaan tuotekehityksen timantti aikoinaan oli Saab 900 Cabriolet, josta tuli menestys maailmalla. Nyt tehtaan maailma on Mersu-väritteinen
7574 kuva
Kolmen näyttelyhallin kokonaisuudesta löytyy Suomessa ajossa olleiden automerkkien laaja kirjo.

INFO

Uudenkaupungin Automuseo on avoinna ympäri vuoden
joka päivä klo 11–17. Pidennetyt aukioloajat kesä-elokuussa joka päivä klo 10–18.
Uudenkaupungin Automuseon kokoelmissa on reilusti yli sata autoa, hyvä valikoima veteraanimopoja, muutama moottoripyörä sekä kaksi lentokonetta. Kolmessa näyttelyhallissa autojen merkki- ja mallivalikoima on monipuolinen. Sananmukaisesti kaikkea Kupla-Volkkarista Cadillaciin ja vielä enemmänkin.

Jukka Silvast