Kolari nähtynä syventää ajo-opetusta

Porissa sijaitseva Hangassuon ajoharjoittelurata otti pitkän askeleen nykyaikaan, kun se uusittujen tilojen myötä sai käyttöönsä trafo-koulutukselle puitteet. Ajokoulutuksessa syventävän vaiheen suorittaminen ei ole enää vain ajoa radalla, vaan turvallisuusajattelua kirkastetaan filmien ja keskustelujen avulla.

Satakuntalaiset liikenneopettajat saivat uusinta tietoa norjalaista alkuperää olevasta menetelmästä viime perjantaina ja lauantaina. Ohjaajana toimi opetusta Poriin räätälöinyt liikennepsykologi Mika Hatakka.
Niin Hatakka kuin Hangassuon ratamestari Timo Hurri tietävät jo tässä vaiheessa, että liikenneopettajien rooli korostuu menetelmässä. Opettajien kuuluu osata keskusteluympäristön herättäminen esitettyjen filmien jälkeen.
– Menetelmä edellyttää liikenneopettajaltakin opettelemista ja aika paljon onnistuakseen, ratamestari Hurri pohdiskeli.

Ajoradan keskusrakennus valmistui tammikuussa uusitussa asussa. Ratakeskus sai uutena muun muassa kaksi opetussalia simulaattoreineen. Myös rakennuksen vanha osa päivitettiin 2010-luvulle.
Hangassuon radalla syventävä vaihe pitää sisällään kaksi aktivoivaa opetusfilmiä, keskustelut, tutustumisen turvatalon esimerkkikalustoon sekä rata-ajoa myös liukkaalla pinnalla. Ajoa viidestä opetustunnista on vain kaksi tuntia.

Aluksi koulutettava ryhmä katsoo elämän eri vaiheista kootun filmikoosteen, paloja sieltä täältä elämästä.
– Tässä ideana on, että oppilaat ajattelevat silloin mitä ajattelevat – aivan vapaasti, Mika Hatakka kertoo.
Esityksen tietyssä vaiheessa ryhmä siirtyy simulaattorihuoneeseen, kulkee simulaatiotilanteen mukana pitkin suomalaista valtatietä kohdaten muun muassa onnettomuuden.
– Kysymme nähdyn jälkeen, mitä ajatuksia tästä tulee, Hatakka jatkaa.
Opetuksessa hyödynnetään tunnetiloja, aktivoidaan ihmisten omia ajatuksia. Hatakka sanoo, että uhkakuvien ja riskien kertominen ei palvele niin tehokkaasti.
Psykologian tohtori, liikennepsykologi Hatakka korostaa, että opetuksen rakenne on nykyaikaisen pedagogiikan mukaista. Vastaava Suomessa on käytössä vain Nokialla.

Vuonna 1990 rakennetulla ajoharjoitteluradalla käy vuosittain noin 3 000 asiakasta. Rataa ylläpitävän säätiön asiamies Matti Järvinen kertoo, että erilaiset ammattiryhmät, kuten linja-autonkuljettajat, poliisit ja palomiehet kuuluvat niin ikään rataa käyttäviin asiakkaisiin. Viimeisten vuosien aikana esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalatyömaan ulkomaalaiset ovat opetelleet ajoa liukkaalla.
Radan omistajiin kuuluvat muun muassa seudun kunnat, autokoulut ja autokoululiitto.
Turvatalon hallin takaseinällä on luonnollisessa koossa hirvi kuvattuna. Oppilaat saavat katsella isoa eläintä ja ihmetellä sen kokoa muutaman metrin etäisyydeltä. Jotain saman tilan keskeltä vielä puuttuu.
– Olemme etsineet jo jonkin aikaa sopivaa hirvikolarissa vaurioitunutta autoa opetuskäyttöön, Matti Järvinen kertoo.

Jukka Silvast