Pääkirjoitus: Erilliset maakuntavaalit ovat hyväksi

Julkinen keskustelu on viimeisen viikon ajan kiinnittänyt huomiota siihen, että perustuslakivaliokunta torppasi hallituksen sote-uudistuksen. Valiokunnan erityinen kritiikki kohdistui valinnanvapauteen ja sen hallitus on luvannut valmistella uusiksi. Siitä ei ole paljon puhuttu, mitä valiokunta siunasi.

Enää ei ole ainakaan perustuslaillisia ongelmia siitä, et-teikö Suomeen tulee maakuntahallintoa. Ja Satakunta on näistä maakunnista yksi. Myös suorat maakuntavaalit ovat tulossa ja ne pidetään tällä tietoa ensi vuoden lokakuussa.

Maakuntavaalien siirto vuoden 2018 tammikuulta lokakuulle on maakuntahallinnolle ja uudenlaisille maakunnille hyvä asia. Nyt maakuntavaaleja ei pidetä presidentinvaalien taustalla, vaan omana ja itsenäisenä vaalina. Myös puolueiden vaalivalmistelut saivat enemmän aikaa ja sitä ne tosiasiallisesti ovat tarvinneetkin. Toivoa pitää, että puolueet tämän ajan hyväkseen käyttävät.

Ehdokashankinta on kovaa työtä. Uuteen maakuntavaltuustoon valintaan suoralla vaalilla 69 valtuutettua. Yhden puolueen listalle mahtuu siten maksimissaan 103 ehdokasta. Kun puolueet hakevat listoilleen maksimaalista äänisaalista, niin ihanne siitä, että kunta-, maakunta- ja valtakunnan tasolla Satakunnassakin olisivat eri luottamushenkilöt, ei tule toteutumaan. Monessa puolueessa samat ihmiset istuvat kaikilla kolmella tasolla: kunnanvaltuustossa, maakuntavaltuustossa ja eduskunnassa.

Kun maakuntavaalit ovat suorat vaalit, niin kunnilla ei ole enää kiintiöitä maakuntavaltuustossa. Äänestäjät päättävät, ketkä valitaan ja sanomattakin on selvä, että suurista kaupungeista tulevat ehdokkaat ovat etulyöntiasemassa.

Äänestäjien edessä onkin iso pohdinta siitä, pitävätkö he maakuntavaaleja puoluevaalina, henkilövaalina vai oman alueen edunvalvontavaalina. Ja samaa asiaa tulevat puolueet ja ehdokkaat myös eri tavoin korostamaan. Uusien maakuntien tärkein tehtävä on päättää, miten ja missä maakunta tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Silloin valtuutettujen kotipaikalla saattaa olla merkitystä.

Jotta maakuntavaaleista saadaan kunnon vaalit, niin puolueiden edessä on iso työ myös vaaliohjelmien valmistelussa. Kun maakuntavaalit järjestetään erillisenä vaalina, pystytään kamppailun aikana keskittymään maakunnan tehtäviin ja asemaan. Maakuntavaalikampanja tulee olemaan tosiasiallisesti parasta maakuntauudistuksen tiedonjakamista.

Sote ja sen rahoitus ovat maakuntauudistuksen isoimmat asiat. On arvioitu, että julkisissa sote-palveluissa liikkuu vuositasolla noin 20 miljardia euroa. Uudistuksen tavoite on, että kustannukset pienenisivät ja olisivat oikeasti hallinnassa. Paheksuttu kilpailu palveluiden tuottajien välillä parantaa tuottavuutta. Se on veronmaksajan etu.

Kun perustuslakivaliokunta kritisoi sote-uudistuksen valinnanvapausmallia, se toivoi hallituksen arvioivan, mikseivät kunnat voisi toimia sote-palveluiden tuottajana. Tähän korteen tarttuivat jo viikonloppuna suurten kaupunkien kuten Helsingin, Turun ja Tampereen kaupunginjohtajat.

Satakunnassa asia ei kuitenkin herättänyt intohimoja. Viime perjantaina Satakunta jätti hakemuksen valinnanvapauskokeiluun. Sen lähtökohta on, että Satakunta haluaa tuottaa sote-palvelut maakuntapohjaisesti. Satakunta on ottamassa uudistuksesta kaiken irti ja kohottaa maakuntansa asemaa. Se on oikea tie Satakunnalle.

Vaikka viime viikon perusteella olisi voinut olettaa, että sote- ja maakuntauudistus ovat vaikeuksissa, niin itse asiassa moni asia on jo varmistunut.

Kim Huovinlahti