Pääkirjoitus: Ja Kainuun jälkeen tulee Satakunta

Satakuntaliiton uusi maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä on saanut ainakin julkisuuden kautta lentävän lähdön työhönsä. Maakuntaliitosta ei ole aikoihin puhuttu yhtä paljon.

Ensinnä julkista vääntöä oli joulukuussa hänen valinnastaan ja siitä, toimiko maakuntahallitus valintaprosessissa kaikin puolin oikein. Aro-Heinilän valinnalla ei ole vielä lainvoimaisuutta, koska Turun hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen käsittely on yhä kesken.

Viime viikolla julkisuudessa keskusteltiin uuden maakuntajohtajan palkankorotuksesta, jonka maakuntahallitus päätti yksimielisesti. Aro-Heinilä hoitaa parasta aikaa maakuntajohtajan virkaa väliaikaisena viranhaltijana. Kun Pertti Rajala jää eläkkeelle kesäkuun alussa, nousee samalla myös Aro-Heinilän maakuntajohtajapalkka reilulla tuhannella eurolla ollen jatkossa 9 400 euroa kuukaudessa.

Maakuntajohtajan valintaprosessi tai palkankorotus eivät kuitenkaan ole Satakunnan maakunnan kannalta kaikista merkityksellisimpiä, tulevaisuutta rakentavia asioita, vaikka ne ovat mielenkiintoisia asioita ja niillä on yleisempää yhteiskunnallista merkitystäkin.

Mutta Satakunnassa pitäisi käyttää energiaa myös maakunnan kehittämiseen. Yksi merkittävä aihe on muun muassa Satakunnan houkuttelevuus eli se, kuinka moni haluaisi muualta Suomesta muuttaa tänne asumaan.

Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) julkaisi viime sunnuntaina, äitienpäivänä, tutkimuksen, jossa kerrottiin, mitkä maakunnat ovat Suomessa houkuttelevimpia asumisen kannalta. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy.

Jos eivät väestöennusteet ole viime aikoina erityisesti Satakuntaa mairitelleet, niin valitettavasti ei liiemmin mairittele myöskään tuore vetovoimatutkimus. Tutkimuksesta kävi ilmi esimerkiksi se, mikä olisi suosituin asuinmaakunta, jos omaa kotimaakuntaa ei voinut valita. Tällä tavalla mitattuna houkuttelevimmat maakunnat olivat Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi. Kaikissa on selkeä ja kehittyvä maakuntakeskus, niissä on yliopistokaupunkeja ja ne sijaitsevat pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Uusimaa sijoittui tutkimuksessa vasta seitsemänneksi.

Seitsemäntoista maakunnan seassa Satakunnan houkuttelevuus on sijalla neljätoista. Edellä olivat kaikki eteläisemmät maakunnat, mutta sieltä löytyivät myös sellaiset maakunnat kuin Kainuu, Lappi ja Pohjois-Karjala. Kainuun kiilaaminen Satakunnan edelle ei liiemmin mairittele, vaikka se hieno maakunta onkin.

Houkuttelevuus saattaa tuntua vähäpätöiseltä asialta, mutta viime kädessä se vaikuttaa keskeisesti liki kaikkeen maakunnan hyvinvointiin. Kun Satakunnassa väki vähenee ja vanhenee, uutta voimaa pitää saada muuttoliikkeestä. Silloin pitäisi olla houkutteleva.

Houkuttelevuus liittyy siihen, miten satakuntalaiset opinahjot kiinnostavat opiskelijoita, miten satakuntalaiset yritykset ja julkiset työnantajat löytävät tarvitsemaansa työvoimaa tai kuinka paljon täällä on kuluttajia ja ostovoimaa. Houkuttelevuus vaikuttaa välillisesti myös siihen, mihin yritykset sijoittuvat tai minne ne investoivat. Loppupeleissä kyse on myös verotuloista ja sitä kautta palvelutarjonnasta.

Koko Satakunta on parasta aikaa kovassa muutostilassa. Sote- ja maakuntauudistuksen lisäksi kuntien tehtäväkenttä muuttuu. Lisäksi työtä on esimerkiksi maakunnan houkuttelevuuden parantamisessa. Isot maakunnalliset haasteet ovat Satakunnassa kaikille kunnille yhteiset. Siksikin uuteen maakuntajohtajaan kohdistuu nyt kovat odotukset.

Kim Huovinlahti