Pääkirjoitus: Pärjäävätkö pienet isoilla sote-markkinoilla?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen markkina muovautuu jo nyt kovalla tahdilla, vaikka itse sote-uudistuksessa otetaan koko ajan uusia aikalisiä.

Sote-uudistuksen hyvä tarkoitus on hakea kustannussäästöjä. Laskelmien mukaan sote-menot kasvavat seuraavan kymmenen vuoden aikana noin viisi-kuusi miljardia euroa. Sote-uudistuksen tavoite on puolittaa kustannusten nousu.

Kun kyseessä on miljardiluokan liiketoiminta, isoimmat ja vahvimmat yritykset hakevat nyt itselleen parasta lähtöruutua. Myös sijoittajat uskovat, että ala on kasvuala. Eikä ihme. Suomalaiset ikääntyvät Euroopan ennätystahtiin ja ikääntymisen myötä sote-palveluiden tarve kasvaa. Syyllistämättä ketään, on hyvä todeta, että niin käy meidän jokaisen kohdalla vuorollaan.

Alan keskittyminen näkyy Satakunnassakin. Esimerkiksi juuri pörssiin listautunut Terveystalo osti viime keväänä Porin Lääkäritalon. Nyt se on osa valtakunnallista, isoa ketjua.

Terveystalon pörssiin listautumisen yhteydessä tuli myös ilmi, mitä se maksoi Porin Lääkäritalosta. Tuoreessa Talouselämä-lehdessä (36/2017, 13.10.2017) kauppahinnaksi mainittiin 43 miljoonaa euroa. Kun Porin Lääkäritalon liikevaihto oli viime vuonna noin neljätoista miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tulos 1,8 miljoonaa euroa, voi kauppahintaa pitää myyjän kannalta onnistuneena. Mutta Terveystalon kannalta tärkeintä on ollut rakentaa valtakunnallinen kokonaisuus.

Myös sijoittajat luottavat Terveystaloon ja sitä kautta näkevät sen ja liiketoiminta-alan kiinnostavana. Suurimpien omistajien joukossa ovat muun muassa eläkevakuutusyhtiöt Varma ja Elo. Sote-ala kyllä kiinnostaa muitakin isoja toimijoita. Ja hyvä niin.

Kun sote-uudistus on kestänyt jo vuosia, se vaikuttaa yrityksiin karkeasti kahdella tavalla. Isot pystyvät laajentamaan verkostoaan, ostamaan pienempiä pois markkinoilta ja hakemaan rahoitusta tarvittaessa vaikka pörssistä. Pienempien yritysten kohtalo on vaikeampi.

Tämän vaikeuden puki hyvin sanoiksi porilaisen dementiakoti Dagmaaria Oy:n toimitusjohtaja Taru Anttila viime viikolla Porissa järjestetyssä sote-seminaarissa. Anttilan mukaan pienet ja keskisuuret yritykset panttaavat nyt niin investointeja kuin työllistämistäkin, koska sote-uudistuksen sisältö on auki. Se on huono asia.

Paikallisten pk-yritysten merkitys taloudelle ja työllistämiselle on suuri. Sote-alalle toimii yli 14 000 yksinyrittäjää ja yli 3 000 alle kymmenen henkeä työllistävää yritystä. Yhteensä nämä työllistävät yli 20 000 työntekijää.

Joku on voinut ajatella, että kun sote-uudistus saadaan aikanaan valmiiksi, niin epävarmuustekijät alalta poistuvat. Luulo on turha. Sote tulee pysymään yhteiskunnallisen ja poliittisen keskustelun ytimessä jatkossakin.

Samaisessa sote-seminaarissa puhui myös Tukholman Suomen suurlähetystöstä sosiaalineuvos Anne Eriksson. Hän kertoi Ruotsin kokemuksista sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaudesta. Erikssonin mukaan Ruotsissa on jo arkea, että yritykset kilpailevat asiakkaista niin laadulla kuin hinnallakin. Mutta maassa käydä myös keskustelua, miten isoa voittoa yritykset saavat tehdä, kun tuottavat verovaroin kustannettuja palveluita.

Arvata saattaa, että palvelutuottajien näkökulmasta epävarmuus ei poistu Suomessa senkään jälkeen, kun sote-uudistus saadaan käyntiin. Tasaisin väliajoin nousee varmasti pintaan yritysten tulokset. Aihehan on mitä mielenkiintoisin vaalitäky.

Kim Huovinlahti