Pääkirjoitus: Pormestarimalli toisi johtajuutta

Porin valtuusto kokoontui maanantaina päättämään ensi vuoden veroprosenteista ja talousarviosta. Valtuuston tekemillä linjauksilla karhukaupunki menee kohti ensi vuotta.

Vaalien jälkeen Porissa saatiin aikaiseksi kaksi valtuustosopimusta. Ensimmäisen tekivät SDP:n, Vasemmistoliiton, vihreiden, keskustan, Kristillisdemokraattien ja Sinisen tulevaisuuden valtuustoryhmät. Toisen allekirjoittivat kokoomus ja Perussuomalaiset. Satakunnan suurinta kaupunkia johdetaan siis kahden erilaisen valtuustosopimuksen nuoteilla. Tilanne mahdollistaa paikallispolitiikan kaikilla mausteilla.

Kun valtuuston enemmistöstä koostuvien ryhmien edustajat allekirjoittivat valtuustosopimuksen, kertoi valtuuston puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) tiedotustilaisuudessa, että tulevat tilinpäätökset käsitellään Porissa sillä tavoin, että niissä tarkastellaan, miten valtuustosopimuksen tavoitteet ja mittaristo on täyttynyt. Tämä on hyvä.

Sen sijaan se on jäänyt epäselväksi, mikä valtuustosopimuksen rooli Porin kaupungin asiakirjojen joukossa on, kun toistaiseksi sitä ei ole kaupungin viralliseksi dokumentiksi päätetty tai merkitty. Esimerkiksi viime vaalikaudella valtuustosopimus tuotiin valtuustoon tiedoksi. Silloin siitä jäi jälki pöytäkirjaan.

Valtuustosopimus on hyvä ja kannatettava asiakirja. Parhaimmillaan se on runkoasiakirja, joka antaa valtuustokauden mittaiset eväät kaupungin kehittämiseen. Mutta asiakirjasta toivoisi käsittelyä valtuustossa. Se olisi sitä avoimuutta, josta paljon puhutaan. Nyt sopimus on valtuustoryhmien keskenään neuvottelema, mutta julkista käsittelyä siitä ei ole tehty, eikä siitä ole valtuustossa keskusteltu. Kun esimerkiksi maassa vaihtuu hallitus ja hallitusohjelma, se käsitellään eduskunnassa ja siitä keskustellaan. Lopuksi äänestetään.

Esimerkkejä ei tarvitse hakea edes valtakunnan politiikasta asti. Samaan aikaan maanantaina, kun kokoontui Porin valtuusto, Tampereella kokousti Tampereen valtuusto. Kokouksen asialistalla oli veroprosenttien ja talousarvioiden lisäksi Tampereen strategia 2030. Siihen oli sisällytetty myös tuore Tampereen pormestarin Lauri Lylyn (sd.) pormestariohjelma.

Itse Lylyn pormestariohjelma hyväksyttiin Tampereen valtuustossa liki yksimielisesti jo kesäkuussa, ennen juhannusta. Käsittely oli julkinen. Siitä tuli valtuustokäsittelyn myötä ja valtuuston päätöksellä kaupungin virallinen asiakirja. Pormestariohjelma on siten ollut ohjenuorana strategian ja talousarvion laadinnassa. Prosessi tekee päätöksenteosta linjakkaan ja tavoitehakuisen.

Porissakin on aika ajoin puhuttu pormestarimallista. Ainakin SDP:ssä on ollut asialle kannatusta ja Poriin on tuotu vierailulle muun muassa Pirkkalan pormestari. Pormestareita on lisäksi nyt muun muassa Helsingissä ja Tampereella. Mallissa on puolensa. Mutta ainakin se antaa päätöksenteolle kasvot, vahvistaa johtajuutta ja tekee päätöksenteosta strategista. Toki puolueiden pormestarikantaan vaikuttavat myös paikallinen valtapolitiikka. Hyötyykö se mallista vai ei.

Menestyvät kaupungit tarvitsevat näkemystä ja johtajuutta. Se on myös maakunnan etu. Siinä Porin isomman kannatuksen valtuustosopimuksessa sanotaan, että vuonna 2019 arvioidaan Porin organisaatiota. Pitäisikö silloin arvioida myös pormestarimallia?

Kim Huovinlahti