Pääkirjoitus: Presidentinvaalien asetelma näkyi jo SuomiAreenassa

Tammikuun presidentinvaalit saivat näköisensä kampanjastartin viime viikon SuomiAreenassa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö esiintyi täydelle Porin torille keskiviikkona yksin, muut presidenttiehdokkaat puolityhjälle torille tiistaina yhdessä. Asetelma kuvaa hyvin tulevia vaaleja.

Suomessa on käyty kaksivaiheisia, suoria presidentinvaaleja vuodesta 1994 lähtien. Kertaakaan vaali ei ole ratkennut ensimmäisellä kierroksella. Ei edes vuonna 2006, kun silloinen istuva presidentti Tarja Halonen haki jatkokautta. Tuolloinkin tarvittiin kaksi kierrosta. Halonen päihitti kuitenkin lopulta Niinistön tiukin prosentein 52-48.

Tällä kertaa voidaan sen sijaan nähdä tilanne, jossa vaali ratkeaa jo ensimmäisellä kierroksella. Rakennettu asetelma antaa siihen ainakin mahdollisuuden. Sauli Niinistön tueksi on rakennettu kansanliike, hän ei halua olla yksittäisen puolueen ehdokas. Lisäksi Niinistön kampanja alkaa mahdollisimman myöhään, jotta hän voi olla mahdollisimman pitkään presidentin, ei ehdokkaan roolissa. Kaiken lisäksi maailman tilanne on sellainen, jossa korostuu sisäinen ja ulkoinen turvallisuus. Sekin tukee valtaoikeuksiaan tukevasti käyttänyttä Niinistöä.

Istuvat presidentit ovat aina olleet etulyöntiasemassa muihin ehdokkaisiin nähden, kun ovat jatkokautta hakeneet. Samalla he ovat käyttäneet asemaansa kiistatta hyväksi. Kun Mauno Koivisto toimi virkaa tekevänä presidenttinä ja ehdokkaana vuoden 1982 presidentinvaalissa, hän lähetti tv-tenttiin muiden ehdokkaiden joukkoon itsensä sijasta avustajansa Paavo Lipposen. Koivisto halusi kampanjoida presidentti-instituution suojasta.

Kun Suomessa siirryttiin suoraan presidentinvaaliin, vaalista tuli entistäkin henkilökeskeisempi ja kärkiehdokkaiden ympärille alkoi muodostui ilmiöitä. Vuonna 1994 presidentiksi valittiin Martti Ahtisaari. Laman keskellä kansa halusi uuden kasvon ja politiikan ulkopuolisen hahmon. Siihen Ahtisaari sopi, samalla hän torppasi puoluetoverinsa Kalevi Sorsan presidenttihaaveen. Ahtisaaren kanssa vaalin toisella kierroksella kisasi Elisabeth Rehn. Hänen kampanjansa sai tasa-arvon teeman.

Vuonna 2000 tasa-arvo löi vaalissa itsensä läpi, kun Tarja Halonen voitti vaalin toisella kierroksella Esko Ahon.

Vuonna 2006 keskusta ja kokoomus olivat jo etukäteen sopineet, että vaalin toisella kierroksella tuetaan yhdessä sinne selvinnyttä porvarillista ehdokasta. Halonen voitti ensimmäisen kierroksen, Niinistö tuli toiseksi ja Matti Vanhanen kolmanneksi. Niinistöstä tuli porvareiden ehdokas, mutta Halonen sai jatkokauden.

Vuonna 2012 Niinistö oli ennakkosuosikki ja voitti vaalin toisella kierroksella Pekka Haaviston prosenttiluvuin 63-37. Haavistonkin ympärille muodostui kansanliike. Sen pääteema oli suvaitsevaisuus.

Suoran vaalin myötä myös pienempien puolueiden ehdokkailla on ollut menestymisen mahdollisuus. Siitä kertoo sekä RKP:n Rehnin että Vihreiden Haaviston menestys.

Tuleva syksy tulee olemaan presidentinvaalien suhteen uusinta SuomiAreenasta. Niinistön haastajat pyrkivät huutelemaan ja haastamaan Niinistöä, joka jättää haasteisiin vastaamatta mahdollisimman pitkään.

Presidentinvaalien gallupeissa kannattaa odottaa kuitenkin vasta joulukuuhun. Silloin asetelmat alkavat oikeasti hahmottua.

Kim Huovinlahti