PÄÄKIRJOITUS: Raja kulkee Perussuomalaisten sisällä

kim.huovinlahti@satakunnanviik...

Viikonlopun kansikuvatyttö oli Perussuomalaisten porilainen kansanedustaja Laura Huhtasaari.

Hänet valittiin Jyväskylässä lauantaina Perussuomalaisten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Huhtasaari rökitti vaalissa selvin numeroin muun muassa puolustusministeri Jussi Niinistön. Parivaljakko Halla-aho – Huhtasaari tukivat toinen toistaan puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajavaalissa.

Huhtasaari jatkaa eduskuntapuolueiden porilaista varapuheenjohtajaputkea. Tämän vuoden helmikuussa päättyi Krista Kiurun vuonna 2012 alkanut Sdp:n varapuheenjohtajataival. Sampsa Kataja taasen toimi kokoomuksen varapuheenjohtajana 2008–2012.

Huhtasaaren osalta on pohdittu, onko hänen ollut järkevää ajaa lausunnoillaan itseään marginaaliin. Nyt näyttää siltä, että marginaalista tuli Perussuomalaisten enemmistö ja Huhtasaari oli puolueuransa kannalta oikealla puolella. Mutta samalla kun marginaali muuttui Perussuomalaisissa enemmistöksi, niin Perussuomalaisten poliittinen vaikutusvalta heikkeni. Yhteistyötä tekeviä puolueita ei enää löytynyt.

Kansalta Huhtasaari on saanut vahvoja valtakirjoja. Vuoden eduskuntavaaleissa hän sai Satakunnassa yli 9 000 ääntä, kevään kuntavaaleissa ääniä tuli Porissa yli 2 500.

Perussuomalaisten puoluekokous vei puoluetta monta piirua kansallismieliseen ja EU-eroa aktiivisesti ajavaan suuntaan. Henkilövalintojen jälkeen alkoi välittömästi pohdinta, mistä puheenjohtajiston vaalitulos johtui ja millaisia seurauksia sillä on?

Palatsivallankaappauksessa oli monen monta syytä. Timo Soini halusi rakentaa puolueestaan suuren ja onnistui siinä. Pelkästään vennamolaisella perinteellä siihen ei olisi ylletty, vaan ääniharavoiksi tarvittiin kansallismielisiä ehdokkaita. Nyt puoluekokouksessa kävi niin, että vennamolaiset jäivät alakynteen ja juuri ne ääniharavoiksi haetut kansallismieliset ottivat vallan.

Toisaalta Perussuomalaisten alhainen gallupkannatus ja hallituspolitiikan heikot omat saavutukset synnyttivät painetta vaihtaa johtoa ja vastuunkantajia. Myös vanhan puoluejohdon ja median halu puuttua puoluekokouksen valintoihin varmasti ärsytti joitakin puoluekokousedustajia. Protestiäänten tuoksulta ei voi siis välttyä.

Mitä nähdyistä valinnoista voi sitten seurata? Hallituskriisi oli akuutti seuraus. Ulko-ovi saattaa myös käydä niin Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä kuin puolueestakin muualle.

Isompi seuraus saattaa olla se, että ilma on pian sakeana keskustelua maahanmuutosta, maahanmuuttajista, EU-erosta ja kansallismielisyydestä. Keskusteluun vaaditaan aina vähintään kaksi osapuolta. Se hyödyntää keskustelun ääripäitä.

Tuon keskustelun alle uhkaa jäädä keskustelut taloudesta ja työllisyydestä. Ne ovat sellaisia aiheita, jotka ovat monen arjessa tärkeitä. Hyvä talous- ja työllisyyskehitys syö muun muassa rasismilta pohjaa ja puuttuu sen syihin. Kuten edesmennyt Vasemmistoliiton kansanedustaja Outi Ojala sanoi: “Työ on parasta sosiaalipolitiikkaa.”

Suomen taloudessa on nyt pitkästä aikaa hyvä vaihde päällä. Talous kasvaa, vienti vetää ja uusia työpaikkoja syntyy. Positiivinen kierre näkyy Lounais-Suomessa aina Satakuntaa myöten.

Talouskasvu vaatii vakautta ja ennakoitavuutta myös politiikalta. Vakauden vastakohta on epävakaus. Se syö kasvua ja työllisyyttä ja saa aikaan pahoinvointia ja nostaa kiihkotunteita pintaan.

Kim Huovinlahti