Pääkirjoitus: Sote sai uuden kiemuran

Länsi-Pohjan keskussairaalaan Kemiin on matkaa Porista 8-tietä pitkin reilut 600 kilometriä. Autolla sinne ajaa työpäivän verran eli seitsemän ja puoli tuntia. Matka tuntuu pitkältä, mutta Länsi-Pohjan henki saattaa alkaa pian levitä pohjoisesta muuhun Suomeen laajemminkin, aina Satakuntaan asti.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä on kipuiltu tunnetusti eniten liittyen tulevaan sote-uudistukseen. Alueen kunnat päättivät viime viikolla, että ne ulkoistavat 15 vuoden sopimuksella sosiaali- ja terveystoimensa yksityiselle yritykselle, Mehiläiselle. Ulkoistaminen koskettaa myös keskussairaalaa. Sopimuksen arvon on vuositasolla yli 70 miljoonaa euroa.

Maan hallitukselle Länsi-Pohjan päätös tuli ikävään saumaan, kun sote-lainsäädännön valmistelu on ollut muutoinkin hankalaa. Nyt vastatuulta tuli myös kuntatasolta.

Suomessa on laaja kunnallinen itsehallinto. Vaikka kunnat tekevät paljon yhteistyötä keskenään ja katsovat päätöksiä toisinaan koko maakunnan vinkkelistä, niin viime kädessä sekä kuntien viranhaltijat että luottamushenkilöt ovat vastuussa omille kuntalaisilleen. Tällaiseen ajattelumalliin pohjautui myös Länsi-Pohjan kuntien päättäjien ajattelu.

Kemi-Tornio -seutukunnan kuntien päätöksellä saattaa olla isoja poliittisia vaikutuksia. Moni päättäjä muuallakin Suomessa on turtunut valmiiksi sote-uudistukseen, varsinkin sen valinnanvapauteen. Länsi-Pohjan kuntien päätös saattaa nyt avata laajemmankin kapinaliikkeen. Kunnat alkavat katsoa, olisiko olemassa muitakin tapoja toimia kuin maakunnallinen malli.

Satakunnassa on käynnissä Satasote ja se on edennyt kuin juna. Sen valmistelu on ollut laajapohjaista ja kunnat ovat sitoutuneet siihen laajasti. Vain Säkylä on ilmoittanut, ettei se lähde mukaan vapaaehtoiseen Satakunnan sosiaali- ja terveysalueeseen.

Kukaan ei kiistä, etteikö suomalainen sote-kokonaisuus ole muutoksen tarpeessa. Ihan vain sen takia, että kustannusten kasvua on leikattava.

Vaikka Länsi-Pohjasta tuli valtakunnallinen uutinen, eivät kapina-ajatukset ole poikkeuksia Satakunnassakaan. Useammassa maakunnan kunnassa pohditaan epävirallisesti, onko maakunnalliselle sote-uudistukselle vaihtoehtoa. Kipupiste on siinä, että uudistuksen pelätään vähentävän palveluita monesta kunnasta. Se ei ole aina kuntalaisten, päättäjien eikä virkamiesten mieleen. Siksi kunnissa pohditaan vaihtoehtoja.

Satasotekin nähdään monessa kunnassa palveluita keskittäväksi. Kun viime kevättalvella julkisuuteen tuotiin malli neljästä asiointialueesta, havainnollisesti se, miltä Satakunnan sote-palveluiden kartta tulevaisuudessa näyttäisi. Monessa kunnassa uudistus nähdään sellaisena, jossa kaupungit hyötyvät ja maaseutukunnat häviävät. Sellaisella uudistuksella on huono lähteä maakunnasta tuleviin vaaleihin.

Kun Länsi-Pohjassa tehtiin ulkoistamispäätös Mehiläiselle, voi arvella, että pian myös isot kaupungit alkavat kysyä entistä isommalla äänellä, mikseivät ne voi olla palveluiden tuottajia, jos yksityinen Mehiläinenkin voi.

Länsi-Pohja antoi siten tuulta purjeisiin sote-uudistuksen vastustukselle niin isoissa kaupungeissa kuin pienissä maaseutukunnissa.

Kim Huovinlahti