PÄÄKIRJOITUS: Yritykset maksavat Satakunnassa satoja miljoonia veroja

kim.huovinlahti@satakunnanviik...
Viime viikolla julkaistiin näyttävästi vuoden 2016 verotiedot. Uutisissa kärjen saivat henkilöt, joiden tulot ja verot olivat suuria. Sen sijaan yritysten maksamat verot jäivät taustalle. Se on harmi.

Verotiedot julkaistaan vuosittain marraskuun alussa. Yritysten toimintaedellytyksiä valvova Keskuskauppakamari julkaisi oman veroselvityksensä lokakuun lopussa. Siinä keskityttiin yritysten maksamiin erilaisiin veroihin. Selvitys jäi uutispimentoon, vaikka sen viesti olisi kaikkien hyvä muistaa: yritykset maksavat valtaosan kaikista kuntien ja valtion keräämistä veroista. Ilman niitä ei hyvinvointipalveluita olisi.

Kauppakamarin selvityksessä tarkasteltiin vuoden 2015 veroja. Parisen vuotta sitten yritykset tilittivät veroja lähes 44 miljardia euroa.

Mistä yritysten maksamat verot sitten koostuvat? Suurin on luonnollisesti arvonlisävero, jota yritykset tilittivät yli 16 miljardia euroa, toisena tuli ennakonpidätykset palkoista (14 mrd.) ja kolmantena yhteisövero (4 mrd.). Mutta yritykset maksavat myös ympäristöveroja, sosiaaliturvamaksuja ja vaikkapa kiinteistöveroja.

Totuuden nimissä pitää muistaa, että kaikki verot eivät jää yritysten lopulliseksi kustannukseksi, mutta toisaalta. Ilman yrityksiä näitä verotuloja ei olisi lainkaan.

Keskuskauppakamarin selvityksen viesti oli päivän kirkas. Verotusjärjestelmää pitää katsoa kokonaisuutena ja siten, miten se luo edellytyksiä talouskasvulle ja kilpailukyvylle. Pelkät puheet yhteisöveroprosentista eivät ole koko totuus yritysverotuksesta.

Selvityksessä tarkasteltiin myös, miten yritykset maakunnittain maksavat palkkojen ennakonpidätyksiä, yhteisöveroja ja sosiaaliturvamaksuja. Mukana oli luonnollisesti Satakunta ja satakuntalaiset yritykset. Kun Satakuntaan on rekisteröity 8 900 yritystä, niin ne maksoivat ennakonpidätyksiä, yhteisöveroja ja sosiaaliturvamaksuja vuonna 2015 yhteensä 470 miljoonaa euroa.

Satakunta on teollisuusvaltainen maakunta ja se näkyi myös mainittujen verojen maksamisessa. Teollisuus maksoi yksinään näitä veroja liki 201 miljoonaa euroa. Seuraavina toimialoina tulivat tukku- ja vähittäiskauppa (52 milj.) ja rakentaminen (46 milj.).

Satakuntalaiset yritykset oli jaettu selvityksessä myös kokoluokittain. Suuret yritykset maksoivat 470 miljoonan veroista vajaat puolet (192 milj.), mutta pk-yritykset yhdessä mikroyritysten kanssa jopa enemmän eli 278 miljoonaa euroa. Analyysi on helppo. Monipuolinen yritysrakenne on Satakunnan etu.

Verokeskustelun sävyssä Suomi on ottanut harppauksia eteenpäin. Viime viikolla, verouutisten yhteydessä, kerrottiin myös, miten valtaosa suomalaisista maksaa veroja mielellään. Nyt annetaan myös arvostusta sellaisille menestyville yrittäjille, jotka maksavat veronsa Suomeen eivätkä harjoita aggressiivista verosuunnittelua tai vie verojaan muutoin verottajalta piiloon.

Verotiedot ovat toivottavasti myös kannustava esimerkki. Yrittäminen on Suomessa harvoja tapoja rikastua.

Ja kuten kauppakamarin selvityksestä käy ilmi. Yritystoiminta luo Suomeen ja Satakuntaan työtä, ansiotuloja ja veroja. Ilman niitä ei ole myöskään kaivattuja palveluita.

Kim Huovinlahti