Kaikki tunnit ulkona

Ensimmäisestä Suomessa juostusta maratonista tulee viikon kuluttua täyteen 108 vuotta. Syksyinen kisa käytiin tuolloin Helsingin Oulunkylässä. Pitkään reilun 42 kilometrin raastavaan urakkaan osallistuivat vain miehet. Ensimmäinen suomalaisnainen juoksi maratonin vasta vuonna 1973. Sen jälkeen maraton on kuulunut kummankin sukupuolen harrastuksiin.
– Meidän tämänhetkisestä ryhmästämme yli puolet on naisjuoksijoita. Sama tilanne on ollut kaikkina Marathonkoulun kymmenenä toimintavuotena. Naiset ovat innokkaampia ja myös sitkeämpiä, Marathonkoulu Poria alusta alkaen vetänyt Timo-Pekka Huhtanen sanoo.

Reilussa sadassa vuodessa maratonjuoksu on kokenut valtavan muutoksen niin maailmalla kuin Suomessa. Näin on tapahtunut sekä kilpailujen että harrastajien määrillä mitattuna. Tuskin kukaan lajin pioneereista osasi kuvitella, mihin kehitys johtaa.
– Ateenan olympiavuonna 2004 Suomessa oli vallalla kova maratonbuumi, mutta viimeisten vuosien aikana innostus on laantunut. Juoksijoita ovat vetäneet erityisesti erilaiset extreme-lajit. Niitä kokeiltuaan useimmat kuitenkin palaavat perusasioiden pariin, kertoo Huhtanen.

10 vuodessa Huhtasen johdolla maratonin saloihin on tutustunut noin 160 henkeä.
– Heitä on tullut mukaan ympäri maakuntaa. Nykyisestä 17 juoksijan joukosta nuorin on 21-vuotias ja vanhin on täyttänyt 67. Ryhmässä on ollut edustusta monilta aloilta – lääkäreitäkin mukaan on lähtenyt useita. Porukassa on välitön tunnelma, vitsi lentää ja kaikki huomioivat toisiaan. Vuosien varrella ryhmän sisällä on syntynyt lujia ystävyyssuhteita, sanoo Huhtanen.

Maratonjuoksun aikana vapautuu endorfiineja, jotka lievittävät kipua ja kohottavat mielialaa, mutta siitä huolimatta juoksijan elimistö joutuu pitkillä matkoilla koville.
– Maraton on aina kova suoritus. Siihen pitää valmistautua huolella, huonokuntoisena on turha lähteä viivalle. Sitä ei kuitenkaan kannata pelätä. Juoksua ei suoriteta läträämällä ja hydraateilla vaan pitkällä tähtäimellä hankitulla juoksukunnolla, painottaa Huhtanen.

Marathonkoululle voi ilmoittautua Huhtasen mukaan ilman mainittavaa juoksutaustaa.
– Kun lähdetään aivan puhtaalta pöydältä, on viisasta edetä maltilla, mutta kuitenkin määrätietoisesti. On edettävä välietappien kautta eikä itseä pidä treenata puhki. On ymmärrettävä myös levon merkitys, kiteyttää Huhtanen.

Hänen mukaansa riittävä perusta pidemmille matkoille paalutetaan säännöllisellä ja järkevällä harjoittelulla jo vajaassa vuodessa.
– Yhdeksän kuukauden odotusaika pätee myös maratonin kohdalla, korostaa Huhtanen.

Maratonkoululaiset treenaavat Huhtasen johdolla neljästi viikossa. Seuraavaksi ryhmä nielee asfalttia lokakuun 18. päivä Kankaanpäässä juostavalla maratonilla. Kilpailu on samalla veteraanien SM-kisa.
– Käsittääkseni kaikki niistä, jotka ovat aloittaneet harjoittelun tosimielellä ovat säilyttäneet juoksuinnostuksena, tähdentää Huhtanen.
Vuosien varrella on Satakunnasta käyty juoksemassa kotimaan kisojen lisäksi monilla maailman maratonreiteillä.
– Olemme kilpailleet muun muassa Tukholmassa, Berliinissä, Lontoossa, Barcelonassa, Amsterdamissa, Berliinissä ja Honolulussa. Juhlavuoden kunniaksi suuntaamme jälleen Eurooppaan. Kisapaikat tarkentuvat myöhemmin, sanoo Huhtanen.

Huhtasen juoksutalliin on tullut myös menestystä.
– Piia Kaaresmaa sijoittui Madeiralle käydyssä Trial-kisassa hienosti kolmanneksi. Tiina Mäkelä on pärjännyt maratonin ja triathlonin yhdistelmäkisassa ja Ari Vihavainen maratonin lisäksi sisäsoudussa, sanoo Huhtanen.
.

Huhtaselle pian 69.
Varusteet?

– Yksi on ylitse muiden: laadukkaat juoksukengät. Nykyään tarjolla on erinomaisia vermeitä.
Miten maratonin aloitus?
– Rauhallisesti. Älä juokse aikaa varastoon.
Paras aikasi?
– 2,47 aikoinaan Tukholmassa ja sama aika Helsinki City Marathonilla.
Ikimuistoisin kisasi?
– Hawajilla
Oletko keskeyttänyt?
– Kerran pari. Valmistautuminen jäi heikoksi.
Mille maratonille vielä haluaisit?
– New York on vielä kokematta
Otollisin kilpailusää?
– Kostea, tuuleton eikä liian lämmin. +15 astetta on optimaalinen lämpötila.
Sikalukio?
– Koulussamme on mahdollisuus jatko-opintoihin. Tavoitteena 3 tunnin alitus.

 

Vesa-Pekka Järvelä