Miika Silfver hurahti juoksuun

Nollasta muutamaan kilometriin, sitten viisi – yhdeksän – yksitoista – kaksikymmentäkaksi kilometriä… porilainen yrittäjä Miika Silfver innostui keväällä kaveriensa esimerkistä treenaamaan juoksua, ja jo pari kuukautta myöhemmin mies osallistui juoksutapahtumaan Davosissa juosten Sveitsin hurjissa olosuhteissa kymmenen kilometriä aikaan 1 tunti 7 minuuttia.
Puolimaraton eli 21 kilometriä taittuu jo aikaan 2 tuntia 3 minuuttia. 
– Katselin keväällä Geneven maratonilla kaverien juoksua ja ajattelin, etten ikinä pystyisi samaan. Kuitenkin se fiilis, mikä heillä oli juoksun jälkeen, innosti minuakin vetämään ensimmäistä kertaa lenkkarit jalkaan ja treenaamaan, Silfver kertaa juoksuinnostuksensa alkumetrejä.
– Toukokuussa sitten syntyi päätös osallistua heinäkuussa juoksutapahtumaan Davosissa, Sveitsissä. Maksoin osallistumismaksun, varasin lennot ja kesäkuussa aloitin harjoittelun.
 
Ensimmäisessä juoksutapahtumassaan Silfver sai juosta juoksunsa Euroopan korkeimmassa kaupungissa vähän rankemmalla reitillä 350 metrin korkeuseroissa kukkuloilla, kaatosateessa ja kuravellissä ja suhteellisen viileässä säässä. Mutta kaikki oli vaivan arvoista.
– Se fiilis kun tulin maaliin… Ajattelin, että nyt tämä on juostu ja olo oli kerta kaikkiaan upea.
 
Parissa kuukaudessa on Silfver hurahtanut juoksemiseen täysin. Mieheltä eivät ylisanat lopu, kun hän ylistää juoksemisen hyvää tekeviä vaikutuksia.
– Olen aina aiemmin pitänyt urheilun ilosanomaa pelkkänä haihatteluna, mutta nyt tiedän mistä puhun. Juoksutreeni ei ole pois muusta kuin löhöämisestä ja jokainen voi juosta oman kuntonsa mukaan. Kun työpäivän jälkeen laittaa tossut jalkaan, katoaa aivoista väsymys ja pää pysyy skarpimpana. Ja vaikka ei uskoisi, koko kroppaan saa aivan uutta virtaa. Unikin tulee juoksulenkin jälkeen paremmin.
 
Miika Silfverin omaan treeniin kuuluu juoksemisen lisäksi kuntosalia ja uintia, joita mies aikoo treenata myös talvella.
– Mitenkään järjestelmällistä ei treenini ole ollut. Kesäaika on ollut liikkeessämme kiireistä ja pitkänmatkan juoksu vaatii oman aikansa myös treenistä palautumiseen, Manner-Laukkua nyt kuusi ja puoli vuotta luotsannut Silfver kertoo.
– Juoksutreeneissä on kuitenkin se hyvä puoli, ettei kehitys mene koskaan taaksepäin.
 
Vaikka Miika Silfverillä itsellä tuntuu kunnon koheneminen olleen huimaa, hän kertoo juoksunsa olleen aluksi ”pelkkää puuskutusta”.
– Aluksi en tosiaan montaa sataa metriä pystynyt juoksemaan kävelemättä välillä, muillekin suosittelen alkamaan pienestä.
Tällä hetkellä 29-vuotiaalla Silfverillä on tavoitteena juosta puolimaraton aikaan 1 tunti 50 minuuttia. Seuraavaksi sitä tavoitellaan Espoon rantamaratonissa syyskuussa.
– En pidä niin väliä, vaikka en juoksisikaan koko maratonia koskaan. Itse asiassa pidän 33 kilometriä realistisena tavoitteenani. Toisaalta ovathan jotkut teräsmies- eli Ironman triathlon -kisat aivan sairaan kovia juttuja…
 
Juoksuharrastuksen Miika Silfver näkee olevan nousemassa trendilajiksi. Samaan tapaan kuin suomalaiset ovat aiemmin matkustaneet laskettelemaan, vedetään nyt lenkkarit jalkaan ja kirmataan eri puolilla maailmaa.
– Maailmassa on tuhansia juoksutapahtumia vuosittain. Eikä tämä loppujen lopuksi ole kovin kallista. Lennot esimerkiksi Davosiin olivat noin 200 euroa ja osallistumismaksu, joka kattoi kaikenlaista paidasta urheilujuomaan, oli 40 euroa. Majoituskulut jaoimme kimppaan kavereiden kesken.
– Ennen kaikkea, tämä on harrastus, josta kannattaa olla ylpeä ja josta saa tervettä itsetunnon nostoa.
– On aika kiva fiilis, kun esimerkiksi lauantai-illan voi käyttää rilluttelun sijaan juoksemiseen, Miika Silfver hehkuttaa.
 
EIJA HAMMARBERG
Tuntematon