Moni syö tietämättään liian vähän

Tyypillinen ravitsemusterapeutin vastaanotolle tuleva on työikäinen, vatsaongelmista kärsivä henkilö. Usein hän on jo lääkärin avulla sulkenut pois vakavat sairaudet ja diagnoosiksi on annettu ärtyneen suolen oireyhtymä. 
– Siis stressivatsa. Ihminen reagoi vatsallaan, sanoo ravitsemusterapeutti Petra Rautakallio.
– Kun on koko ajan hermostunut, ruoansulatus vaimenee ja alkaa tulla oireita: ummetusta, vatsanväänteitä, ilmavaivoja, ripulia. Yleensä ihminen tunnistaa, mistä ruoka-aineista oireita helpommin tulee ja alkaa vältellä niitä.
Ravitsemusterapeutin kanssa käydään läpi tyypillinen päivä. 
– Missä, milloin, mitä ja miten nopeasti syödään. Yleensä sieltä löytyy kohta, joka vaatii korjausta. Syödään esimerkiksi autossa tai tietokoneen äärellä, napostellaan pitkin päivää, Rautakallio kertoo.
– Suositus on, että keskity syömiseen, pureskele rauhassa, syö säännöllisesti ja kohtuukokoisia annoksia. Ärtyvälle suolelle on myös oma FODMAP-ruokavalio, jossa vältetään tiettyjä hiilihydraatteja.
 
Ravinto on tänä päivänä erityisen tarkkailun kohteena. Elintason nouseminen, herkut ja houkutukset, ihmedieetit, terveysihanteet – ne ovat saaneet yhä useamman tarkkailemaan syömistään. Ravitsemusterapeutin vastaanotolle tulee myös niitä, joilla ei ole mitään oireita. He haluavat tietää, miten pitäisi syödä.
– Melkein kaikille asiakkailleni joudun antamaan saman neuvon: ”Syö enemmän”, Rautakallio kertoo.
– Moni syö terveellisesti, mutta ei riittävästi. Taustalla on usein painonhallinta. Halutaan hallita ruoan määrää, jolloin elimistö tottuu vähäiseen energiamäärään.
Ateriarytmin säännöllisyys on peruskivi.
– Esimerkiksi laihduttajat jättävät aterioita väliin. Se kostautuu ja syö yhtäkkiä liikaa. Säännöllisyys, riittävyys ja kärsivällisyys ovat painonhallinnan avainasioita. Asiat ovat ratkottavissa ilman kalorien laskemista.
Rautakallio ohjaa myös urheilijoita oikean ravitsemuksen tielle. 
– Heille tärkeätä on määrä ja riittävyys, jotta treeneistä saa tehot irti.
Hän itse kilpailee fitness-urheilussa, joten ruokavalion vaikutukset treeniin ja kilpailuun ovat omakohtaisesti käytössä.
 
Petra Rautakallio kiinnostui ravitsemuksesta, kun oli miettinyt sopivaa, terveyttä edistävää ammattia.
– Ravitsemustiede on hyvä keino päästä asiaan käsiksi laajemmin kuin pelkän liikunnan kautta. Minulla on kilpa-aerobic -tausta ja olin ohjannut pitkään jumppia.
Rautakallio on opiskellut myös liikuntalääketiedettä.
– Se tukee työtäni. Tieteenala käsittelee liikunnan vaikutuksia ja esimerkiksi erilaisia testausmenetelmiä.
Ylipäätään lääketieteen tuntemuksesta on hyötyä.
– Kun henkilö tulee vastaanotolleni, on tietenkin aluksi aina poissuljettava sairaudet. Tarvittaessa pyydän henkilön käymään ensin lääkärissä.

 

Sanna Jääskeläinen