Urheiluun monipuolisuutta ja venytyksiä

Ulvilan nahkatehtaan jousiammuntaradalla on vilskettä. Eri-ikäiset ampujat pääsevät vuorollaan tähtäämään.
Jami ja Joonatan Stenfors jännittävät jousensa. Vieressä ohjaa isä Toni Stenfors. Hän on ylpeä pojistaan.
– Viime kesänä he menestyivät tosi hyvin jousimetsästyskisassa, Jami sai hopeaa ja Joonatan kultaa.
Myös isä ampuu, on ampunut lapsesta saakka. 
– Poikien kanssa aloitimme leikkimielisesti, kun he olivat sen kokoisia, että jousipyssy pysyi kädessä. He halusivat kokeilla, kun olivat nähneet minun ampuvan.
Nyt isä ja pojat käyvät harjoittelemassa talvisin pari kertaa viikossa, kesällä tulee ammuttua enemmän.
 
Urheilusuorituksen ohjaaminen on myös osa Toni Stenforsin työtä. Hän on ammatiltaan koulutettu hieroja/urheiluhieroja ja kalevalainen jäsenkorjaaja. Urheilijan lihashuolto on yksi hoitomuoto.
– Hieroja on osa urheilutiimiä. Jos urheilija loukkaantuu, on hierojalla tärkeä rooli lääkärin ja valmentajan välissä, sillä hieroja tietää, millainen harjoite sopii ja miten kannattaa alkaa vahvistaa lihaksia, hän sanoo.
Stenforsin asiakkaina on ollut painonnostajia, nyrkkeilijöitä, juoksijoita, crossfit-harrastajia ja yksi keihäänheittäjä. Tärkeätä on ehkäistä ennalta urheiluvammojen synty. 
– Eri lajeissa syntyy rasitus eri paikkoihin lihaksistossa. Samoin nivelet kuormittuvat eri tavoin. Hierojan täytyy tuntea laji ja se, missä kohtaa harjoittelukautta mennään. Kun urheilijaa viritetään huippusuoritukseen, se on kuin ralliauton säätämistä.
 
Kuntoilijoille Stenfors lähettää terveisiä: Harrastakaa monipuolisesti.
– Lihakset tottuvat nopeasti liikkeisiin ja kroppa menee jumiin. Kuntosalilla kannattaa vaihdella ohjelmaa ja ylipäätään vaihdella lajeja. Venyttelyn merkitystä ei voi korostaa. Töissäkin kannattaa välillä pyörittää olkapäitä, roikkua ovenkarmissa tai tehdä pari kyykkyä. Kun veri virtaa, niin ajatuskin juoksee.
Toimistotyö on nykyihmisen vaiva. Olkapäät, lonkat ja niskat kipeytyvät.
– Kännykän ja tabletin käyttäjät ovat uusin ilmiö. Kännykkää pidellään selkä pyöreänä ja niska eteenpäin taipuneena. Lihakset ovat liikaa jännittyneessä tilassa, lihaskalvot eivät pääse liikkumaan. Koko kineettinen toimintaketju kiristyy, Stenfors kuvailee.
 
Vaikka töitä riittää kellon ympäri, haluaa Stenfors oppia lisää. Hän suorittaa parhaillaan hieroja erikoisammattitutkintoa monimuoto-opintoina Tampereelle. 
– Halusin lisää tietotaitoa ja työkaluja, joilla voin auttaa ihmisiä. Työ on jatkuvaa oppimista, hän sanoo.
– Opinnoissa jäsenkorjaajan tiedoistani on hyötyä. Myös hieronnassa puhutaan nykyään esimerkiksi koko kehon toimintaan vaikuttavien lihaskalvojen käsittelystä, jota jäsenkorjaajat ovat hyödyntäneet jo vuosikymmenien ajan. 
Uutta hän on oppinut esimerkiksi nivelten liikkuvuudesta. 
– Mobilisoivassa hieronnassa niveleen kohdistetulla rauhallisella liikkeellä pyritään saamaan aikaan liukuminen nivelpintojen välillä. Syviin kudoksiin kohdistuvan painevaikutuksen ja liikkeen avulla aineenvaihdunta paranee ja kudokset venyvät.
– Nivelrikkoon voi saada hoidolla helpotusta, mutta ihanteellista olisi, jos pääsisi auttamaan ennen kuin nivelrikko syntyy, Stenfors pohtii.

 

Sanna Jääskeläinen