Vammat varjostavat kiekkoilijan uraa

Helmikuun 11. päivä vuonna 1996 ei unohdu jääkiekkofanien mielistä. Ässien ja Jyp HT:n kamppailu Porin Isomäessä sai traagisen käänteen ottelun kolmannessa edessä. Patapaitojen tshekkihyökkääjän Jaroslav Otevrelin ja jyväskyläläisjoukkueen Vitali Karamnovin yhteentyrmäys johti Otevrelin neliraajahalvaukseen.
– Otevrelin tapaus oli oman urheilulääkäriurani rankin kokemus. Onneksi yhtä vakavia loukkaantumisia, kuten juuri selkäytimen ja muun hermoston sekä sisäelinten vammoja, ilmenee erittäin harvoin. Nykykiekossa on kuitenkin valtava nopeus ja suuret määrät energiaa, joten lajissa on omat riskinsä. Toisaalta suojavarusteet ovat kehittyneet enkä pidä jääkiekkoa mitenkään erityisen vaarallisena. Esimerkiksi jalkapallossa vammoja syntyy selvästi enemmän, sanoo Ässien lääkärinä 33 vuotta toiminut Antti Hakkiluoto.
 
Viime vuosina kiekkokansaa ovat puhuttaneet monet aivotärähdykset ja muut päävammat. Niiden vuoksi peliurat ovat katkenneet muun muassa Markus Helaselta, Jani Nikolta ja Tommi Kovaselta. Lääkkeeksi vammojen vähentämiseen ja lieventämiseen on tarjottu muun muassa joustokaukaloiden hankkimista.
– Uskon, että niiden yleistyminen vähentäisi ennen kaikkea olkapäävammoja ja ehkä myös päävammoja. Näkisin silti niin, että tärkeintä on vastustajan kunnioittaminen ja pelaajan oma, koko pelin kestävä hereilläolo. Useasti taklaukset tulevat aivan puskista. Silloin seurauksena voi olla pahempi loukkaantuminen, sanoo Hakkiluoto. 

Hän korostaa pelaajien hyvän fysiikan merkitystä ja oman osaamisen merkitystä.
– Myös muut osa-alueet, kuten riittävä uni ja oikeanlaiset ravintotottumukset edistävät pelaajan yleistä vireystilaa ja alentavat loukkaantumisriskiä, korostaa Hakkiluoto. 

Ässien kuluvaan kauteen on Ässien luottolääkärin mukaan mahtunut poikkeuksellisen paljon erilaisia yläraajavammoja.
– Myös hammasvammoja sattuu valitettavan usein. Pidän erikoisena, ettei käytössä ole hammassuojapakko. Yllättävän monet liigakiekkoilijatkaan eivät käytä hammassuojaa. Muuten varusteet ovat mielestäni ajan tasalla, sanoo Hakkiluoto.

Kokeneen lääkärin mielestä vammojen ehkäisyssä on suuri vastuu myös kiekkoilijoiden pelitavalla.
– Väitän, että ne pelaajat, jotka menevät tilanteisiin arkaillen ja vetävät viime hetkellä liinat kiinni, loukkaantuvat jokaisessa vaihdossa täysillä pelaavia herkemmin, kertoo Hakkiluoto.

Liigapeleissä kotijoukkueen lääkäri hoitaa sekä omien että vierasjoukkueen pelaajien mahdolliset vammat. Hakkiluoto kertoo, että lääkäri saapuu pelipaikalle tuntia ennen ottelun alkua. 
– Monesti lämmittelyssäkin sattuu jotain haavereita, joiden paikkaamiseen tarvitaan lääkärin apua. Pienempiä kolhuja joudutaan hoitamaan lähes joka matsissa, mutta tikkauksia ei sentään osu aivan jokaiseen otteluun, kertoo Hakkiluoto.
 

Yksi taklaus voi muuttaa ammatin,
Lätkäkaukaloissa on vuosien varrella nähty monia vakavia loukkaantumisia. Jotkut ovat johtaneet jääkiekkouran päättymiseen. Muutama suomalaiskiekkoilijakin on saanut ammatistaan elinikäisen vamman, joka varjostaa myös urheilu-uran jälkeistä siviilielämää.
– Eihän loukkaantumisia voi liikaa miettiä, silloin pelaamisesta katoaa kaikki oleellinen. Tietysti vammoja pystyy välttämään omalla tekemisellä. Pitää olla fyysisesti mahdollisimman hyvässä kunnossa. Omaa kuntoa ja vireystilaa edesauttavat myös riittävä uni ja oikeanlainen ravinto, painottaa Ässälaituri Sami Lähteenmäki.

Erilaiset vammat kuuluvat kuitenkin jääkiekkoilijan arkeen. Usein ne osuvat pahimpaan mahdolliseen saumaan. Sotshin olympiajoukkueesta sivuun joutuivat Leijonien laatuhyökkääjät Mikko Koivu, Valtteri Filppula ja Bolshoi-areenalla polvensa telonut Aleksander Barkov. Kotimaan liigassakin useamman kiekkoilijan kausi on jo paketissa. Yksi heistä on Sami Lähteenmäki. Riihimäen Kiekko-Nikkareiden kasvatin kausi on ohi. Lähteenmäki jäi sivuun leikkaushoitoa vaativan yläraajavamman vuoksi.
– Kesäloma alkoi kieltämättä turhan aikaisin. Leikkaus tehtiin pari viikkoa sitten ja edessä on kuntoutusjakso. Sen aikana pystyn toki tekemään oheisharjoitteita, mutta liigapeleihin pääsen vasta ensi syksynä, kertoo Lähteenmäki. 
Loukkaantumiset ovat kiusanneet Ässien tehohyökkääjää ennenkin.
– Viime kaudella olin sivussa vähän samanlaisen vamman vuoksi lähes pari kuukautta ja kausi 2011-2012 jäi alaraajavamman vuoksi kokonaan väliin. Silloin luistin viilsi sen verran pahasti, että hetken mietin, tuleeko jalka enää ollenkaan pelikuntoon. Sen rinnalla tämä nykyinen vamma on sittenkin huomattavasti harmittomampi, sanoo Lähteenmäki.
Ennen helmikuussa tapahtunut loukkaantumistaan Lähteenmäki tehtaili 46 ottelussa tehot 16+8.  Taskussa on myös jatkosopimus Ässien kanssa myös tulevalle liigakaudelle.
– Kotimaisessa liigassakin on valitettavia esimerkkejä siitä, että vakava loukkaantuminen voi hetkessä katkaista koko peliuran ja toimeentulon. Sen jälkeen pelaaja jää helposti tyhjän päälle. Ja siitähän ei yleensä seuraa hyvää, sanoo Lähteenmäki.

Kun pelaaja on poissa tositoimista, hän ehtii pohtia vähän useammin myös urheilu-uran jälkeistä aikaa.
– Nyt on paremmin aikaa muillekin asioille. Kiekkoura päättyy kuitenkin jossain vaiheessa ja olen sairausloman aikana käynnistellyt varovasti opiskelua. Tarkoitus on jossain vaiheessa saada Satakunnan ammattikorkeakoulussa aloitetut rakennustekniikan opinnot myös päätökseen, kertoo Lähteenmäki.
 

Vesa-Pekka Järvelä