95 päivää juhlan alkuun

Maassa ei vielä ole isoa haloota päällä, mutta tahti tuntuu kiihtyvän. Olemme saaneet jo tehdä Suomi 100 -juhlavuoden mitalista tilauksen, olemme saaneet säveltää ja sanoittaa uutta satakuntalaista lauluakin.
Yksi suomalaisuuden ilmentymä on nostettu valtakunnallisesti jalustalle – juhlavuotta ajatellen Suomen Saunaseura on etsinyt yli 100-vuotiaita edelleen käytössä olevia saunoja. Etsintä ja ilmianto päättyy syyskuun lopussa. Tähän mennessä on mukaan ilmoitettu 200 löylyhuonetta, vaikka saunaseuran tavoitteena oli se sata. Tiettävästi yhtään ei ole Satakunnasta löytynyt tähän sarjaan. Hiljaista on ollut Pohjanmaallakin.
Mutta muuten suomalaiset ovat innostuneet saunanetsinnästä. Muutamista kohteista saunaseura laatii syvemmät esittelyt, osaan seura tutustuu vielä lähemmin löylyjen merkeissä.

Susanna Virkillä, juhlavuoden Satakunnan alueen aluekoordinaattorilla ja puuhanaisella, on tausta-ajatuksena vuoden tapahtumien koskettavuus. Maakunnan yhdistävä sana on ”yhdessä”.
– Haen tässä sellaista, että juhlavuosi jäisi suomalaisille ja meille satakuntalaisille mieleen jollain tavoin – tyyliin, hei me teimme sitä silloin, kun Suomi täytti 100 vuotta, Virkki juttelee.
Toisen ulottuvuuden hän löytää siitä, että jokainen hetken tai edes sekunnin miettisi syvemmin Suomen itsenäisyyttä tai sen merkitystä.

Satakunnassa juhlavuoden valmistelusta ja koordinoinnista vastaa Satakuntaliitto. Suomessa tehtävä on jaettu maakuntaliitoille ja suurimmille kaupungeille.
Suomen juhlavuoden lähtölaukaus ammutaan vuoden vaihtuessa. Oikeastaan ensimmäinen lähtölaskenta käynnistyi viime perjantaina Finlandia-talolla, jossa Virkki oli mukana Satakuntaliiton edustajana. Siitä aamusta oli 100 päivää juhlavuoteen.
– Toinen lähtölaskenta alkaa 26.8. ensi vuonna. Siitä on 100 päivää itsenäisyyspäivään, hän täsmentää.
Tuo elokuinen lauantai on suunniteltu päiväksi, jolloin pidetään muun muassa maailman suurimmat kyläjuhlat. Silloin olisi megatapahtuma Satakunnassakin. Suomen kansalaiset kautta maailman saisivat lähettää vaikka kuvaa yhteisestä ruokahetkestä missä ovatkin. Lauantaina syödään isolla porukalla myös Porin keskustassa. Kaupungin ytimeen aiotaan rakentaa megaluokan ruokajuhla. Ajatusta jalostetaan koko ajan.

Aluekoordinaattori kertoo, että tapahtumia maakuntaan syntyy runsaasti – huikeitakin kuulemma. Ja vielä voi ideoida lisää juhlavuoden kalenteriin annettujen raamien puitteissa, jolloin itsenäisyyden juhlavuoden tunnusmerkin saa liittää tapahtumarekvisiittaan. Kylät järjestävät paljon, myös muut yhdistykset ja yhteisöt.

On silti jokin, joka ei ole mennyt ihan putkeen, satakuntalainen sävellys- ja sanoituskilpailu. Kilpailun teemana ovat olleet menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus, yhdessä ja Satakunta. Luomistyö on synnyttänyt viime viikkoon mennessä kolme teosta.
– Tavoitteena oli hakea freesiä näkökulmaa satakuntalaiseen musiikkiin, Susanna Virkki sanoo ja jatkaa, että onhan kilpailuaikaa jäljellä vielä 30. syyskuuta asti.

Rahaa vuoden järjestelyihin on edelleen jaossa Satakunnassa. Jos ensimmäisen hakukierroksen 50 000 euron jako meni sivu suun, lokakuun 3. päivänä alkaa toinen ja viimeinen valtakunnallisen maakuntakohtaisen 20 000 euron haku.
– Ensimmäisen erästä haettu summa oli viisinkertainen jaettavaan nähden.
Virkki jatkaa, että myöntämiseen vaikuttaa se, kuinka laajasti suunniteltu hyödyttää Satakuntaa, jättääkö se jotain jälkeensä juhlavuodesta tai onko se jokin alku yhteistyölle.
Satakuntaliitto on vetämässä myös maakuntien yhteistä hanketta, jossa rakennetaan uutta itsenäisyysjulistusta, vain sen verran Virkki valaisee aiheesta.
Toinen maakunnan juhlavuoden ulottuvuus liittyy Kiinaan. Satakunta tulee saamaan kesän alkuun eräänlaiset Kiina-viikot.

Aluekoordinaattori on pohtinut, voisivatko esimerkiksi kauppaliikkeet somistaa viimeisellä viikolla ennen itsenäisyyspäivää näyteikkunansa sinivalkoisin värein.
– Se viimeinen viikko olisi hypetystä. Itsenäisyyspäivän jälkeen rauhoittuisimme jouluun.

Mietittävää on paljon – kuten se, miten mukaan otetaan maahanmuuttajat.
– Mihin suomalaisuus riittää, hän kysyy.
– Ketkä kaikki ovat suomalaisia omasta mielestään, ja keitä pidetään suomalaisina, sitä voisi miettiä.

Mitä sitten yksityiset ihmiset järjestävät tykönään juhlavuonna, on luku sinänsä. Varma veikkaus on, että jo ensi vuoden juhannuksena monella tontilla kohotetaan muki jos toinenkin itsenäisen Suomen kunniaksi.

Jukka Silvast