Aittaluodon uudesta voimalasta pian rakentamispäätös

Pori Energia Oy esitteli tasan vuosi sitten suunnitelmansa Aittaluodon voimalaitoksen uusimisesta. Sen jälkeen yhtiö on valmistellut biopolttoainekattilan rakentamista hankkimalla muun muassa aluehallintovirastolta ympäristöluvan, jonka yhtiö sai lokakuun lopussa. Päätös on nähtävissä vielä 23. marraskuuta saakka osoittessa avi.fi/lupa-tietopalvelu.
Kuluneelle vuodelle ovat sisältyneet neuvottelut suurteollisuuden kanssa, joilla on pohjustettu hankkeen taloudellista kannattavuutta. Pitkäaikaiset sopimukset syntyivät samassa kaupunginosassa sijaitsevien Corenso United Oy Ltd:n ja UPM:n kanssa.

Toimitusjohtaja Matti Rintasen mukaan investointipäätöstä on valmisteltu monella tapaa, mutta ympäristölupa oli se kriittinen kynnys toteutuksessa. Varsinaiselle rakentamispäätökselle on valmiudet jo joulukuussa.
Toimitusjohtaja sanoo, ettei kustannusarvio ole vielä selvillä. Vuosi sitten hankkeen kokonaisarvioksi kerrottiin noin 50 miljoonaa euroa. Muun muassa osa päälaitteistosta on yhä kilpailutuksessa.

Laitetekniikan kannalta merkittävä linjaus tehtiin aiemmin tänä vuonna – sähköntuotanto tullaan sisällyttämään voimalaitoksen toimintaan. Pääasiassa voimala tuottaa prosessihöyryä ja kaukolämpöä.
– Se ei ole täyden mittakaavan CHP-laitos, ja sähköä tullaan tuottamaan vain markkinaehtoisesti, Rintanen sanoo.
Yhteistuotantojärjestelmät eli CHP-järjestelmät tuottavat samanaikaisesti lämpöä ja sähköä. CHP-järjestelmien avulla pystytään hyödyntämään kaikki laitoksen tuottama energia tehokkaasti, myös hukkalämpö.
Vielä vuosi sitten oli avoinna, sisällytetäänkö sähköntuotantoa lainkaan uuteen investointiin.

Aittaluodon uuden biopolttoainekattilan ominaisuus on puuperäisen polttoaineen käytön lisäyksen mahdollisuus.
– Nykyiseen nähden puun osuus poltossa tulee kasvamaan. Uudessa kattilassa sen osuus voi olla 100 prosenttia.
Voimalan savukaasupäästöt pienenevät modernien puhdistuslaitteiden ansiosta. Laitos voi käyttää metsäperäistä biopolttoainetta ja turvetta. Iso osa polttoaineesta tulee UPM:n sahalta sahausjätteenä, kuten puruina ja kuorena.

Matti Rintanen arvioi, että rakentaminen voisi päätöksen jälkeen alkaa ensi vuonna, ja yksityiskohtaisempi suunnittelulla vuoden alussa. Voimalan on kaavailtu valmistuvan vuonna 2020.
– Rakentamisen taustalla on tulevien päästövaatimusten tiukkeneminen. Nykyiset kattilat on rakennettu vuonna 1968 ja toinen 1980-luvulla, eivätkä lisäinvestoinnit niihin ole kannattavia.
Suomen energiantuotannossa vastaavia laitoksia on olemassa, mutta Rintasen mielestä tätäkin uutuutta voi hyvin esitellä maailman energia-asiantuntijoille.

Jukka Silvast