Ei vielä kaviaaria

Sitä hetkeä varmaan juhlistetaan, kun Eurajoelta TVO:n kala- ja rapukasvattamosta saadaan ensimmäiset kaviaarit sammen mahasta. Ensimmäiset siperiansammen poikaset Kari Pipatti haki Imatralta vuonna 2006. Nyt ulkoaltaissa varttuvat suurimmat luukalat antavat odottaa kallisarvoista mätiä.
– Toiveissa on, Pipatti juttelee tänään.
Sammesta tiedetään, että intensiivikasvatuksessa lämpöisessä vedessä kala varttuu sukukypsäksi 4–7 vuodessa, muutoin mätiä saa odottaa toistakymmentä vuotta.

Voidaan sanoa, että koko kasvattamoidea aikoinaan oli Pipatin luoma. Ajatus lopulta jalostui ydinvoimalassa lämpenevän jäähdytysveden hyödyntämiseksi. Vuosien varrella on tullut selväksi, että lämpimässä vedessä rapu kasvaa huimasti nopeammin kuin luonnossa, samoin siika ja sampi. Mistään niistä TVO ei ole lähtenyt rakentamaan bisnestä, vaikka täpläravunpoikasten kasvattamisesta ajateltiin laajaa liiketoimintaa – myös liikeideaa maatiloille, tyhjiksi jääneiden navettojen tiloihin.
– Markkinoilla on ravunpoikasia ilman tätä muutoinkin, Pipatti sanoo tänään.

Laitoksen alkuvaiheessa 1980-luvulla altaissa varttui lohensukuisia kalanpoikasia voimayhtiöiden velvoiteistutuksiin. Se on päättynyt. Velvoiteistuksiin menneiltä istukkailta puuttui vaellusvietti.
Myös melko tuore kokeilu kultalohen kasvatuksesta lopetettiin, poikasten saantiin liittyvien vaikeuksien vuoksi.
Viime maanantaina 60 vuotta täyttänyt raumalainen Pipatti on selvästi tyytyväinen, sillä esimerkiksi siian kasvatuksen salat avautuivat aikoinaan nekin.  Hän sai luonnonaltaassa elämänsä alun viettäneen poikasen syömään kasvatusaltaassa kokeilujen kautta. Nyt tiedetään, että siika kasvaa lämpöisessä vedessä vuodessa 800-grammaiseksi, kun vastaavasti kassikalana samaan painoon tarvitaan kaksi kasvukautta.

Kun mennään alkuun, Pipatti heräsi rapuihin lehtiartikkelin luettuaan, ja kysyi pian tuotantopäällikkönä toimineelta Rauno Mokalta, saisiko hän käyttöönsä laitoksen makeanveden altaan, Korvensuon altaan. Tietysti tuotantopäällikkö oli kysynyt, mihin tarkoitukseen. Kun Pipatti kertoi ravunkasvatuksesta, hän sai heti Mokan tuen taakseen.

Alussa täplärapukanta ei kasvanut Korvensuon altaassa, vaikka piti kasvaa. Altaan kaloista ei tiedetty mitään. Lopulta Pipatti kokeili verkolla. Saaliina oli jättimäärä isoja ahvenia. Ahven syö mielellään rapuja. Siitä alkoi kova verkkopyynti, minkä jälkeen rapukanta paisui. Mukaan kytkeytyi 1990-luvun lopussa RKTL-tutkimuksineen.
Ravut varttuvat laitoksen eri altaisssa pyyntikokoon TVO:n omaan käyttöön. Täplärapu kasvaa TVO:n lämpöisissä vesissä 10-senttiseksi vuodessa, mutta kasvatus ei ole matemaattista. Kannibalismi on niin vahva ravun ominaisuus, että saksiniekat pitää siirtää tietyssä vaiheessa Korvensuon altaaseen väljään veteen.

TVO:n palveluksessa 35 vuotta toiminut Kari Pipatti tuntuu olevan kuin kotonaan kasvattamotöissä. Erä- ja kalamies on innostunut monta kertaa, ja sanoo saaneensa monia hienoja elämyksiä työssään. Yksi elämys siviilissä oli viime maanantai. Syntymäpäivään tuttuun ja totuttuun tapaan kuului sorsajahti aloituspaukkuineen, mutta illalla sankari nautti jo vieraittensa kanssa rapuja, savusampea ja riistaa. 

Mitä tulevaisuus tuo uutta kasvattamoon, se on vielä sen verran mietinnässä, että se saa pysyä salaisuutena.
– Ideamylly jauhaa. Nyt tämä on pientä puuhastelua. Jos toimintaa kasvatetaan, se vaatii erilaiset luvat.
Laitoksella tiedetään, että nimenomaan kasvatuksen maailma kiinnostaa ihmisiä valtavasti, sillä vuosien varrella seurueita ja asiantuntijoita on käynyt Japanista sekä Pohjois-Amerikasta saakka. Kasvattamo toimii oivana PR-välineenä, mutta kuka tietää tulevaisuuden liiketoimista? Ydinliiketoimintaa kasvatus ei ole TVO:lle. Se silti on selvää, että lämmintä vettä syntyy tulevaisuudessa entistä enemmän TVO:n tontilla Eurajoella.

Jukka Silvast