Herkkujen perässä talvikelissä

Tämä on norssin pilkinnän kannalta vuoden parhaimpia kuukausia, jos vain on jäitä kulkijaa kannattelemassa. Hyvä jäävuosi sallii pilkkimisen vielä huhtikuulle.
Porilainen Kari Lahtinen, kilpaakin pilkkivä, tuntee kalan vuosikymmenten ajalta Porin Reposaaren maisemista.
Jotkut onkijat sanovat Ahlaisten ja Merikarvian edustojen tarjoavan norssisaaliita. Kari Lahtinen sanoo Reposaaren lahtea parhaaksi tuntemakseen paikaksi. Milläkö niitä saa? Pilkin ja mormyshkan yhdistelmällä kuulemma parhaiten.
– Kerran sain sieltä 200 kappaletta päivän aikana. Sata kalaa päivässä on hyvä, mutta ei mikään ihmesaalis, mies juttelee.
Lahtinen arvostaa tätä järvikuoreen kaltaista kalaa suuresti. Kirjallisuudessa maun sanotaan muistuttavan kuhaa.
– Lohensukuinen ja sillä on pieni rasvaevä. Ravinnoksi sopii alle 100-grammainen. Sen voi syödä kokonaisena, Lahtinen kertoo.
Tällä hän tarkoittaa sitä, että suolistamisen ja pään niskan hajurauhasen poiston jälkeen kalan voi jauhottaa ja paistaa kokonaisena – ja etenkin syödä kokonaisena.
– Kaikkein isoimpia ei voi syödä
Lahtinen kertoo kalan maistuvan hänen lähipiirilleen. Tarvitaan perattu kala, ruisjauhoja jauhotukseen, suolaa ja kourallinen voita paistamiseen.
– Ensimmäinen pannullinen kuuluu kalastajalle, hän täsmentää.

Kari Lahtinen kiertää muun muassa kouluissa kertomassa onkimisen saloista ja vaikutuksista, samoin päihdeongelmaisille A-killan kautta. Hän kertoo luonnon terapeuttisesta vaikutuksesta.
Kun kevät tulee, miehen tapaa parhaiten aamuisin rannoilta ja rantajäiltä.
– Tähän onkimiseen jää koukkuun.
Puhelias Lahtinen tuntee itsekin olevansa sosiaalinen ihminen, paljon vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
– Mutta nämä aamut..., ne ovat minun hetkiäni, hän sanoo.

-----------------------------------------------------------------------------

Norssijuhla palaa Merikarvialle
Merikarviajoen suulla norssia lipotaan kalan kutunousun aikana keväällä. Samaa tehdään entisen Vammalan seudulla. Molemmilla paikkakunnilla kala on juhlan arvoinen.

Merikarvialainen Kirsti Laine, kyläaktiivi ja ammattikalastajan äiti, kertoo, että norssijuhlan järjestämisestä tälle keväälle on päätös olemassa. Alla on pari välivuotta.
– Siinä on se huono puoli, ettei tapahtuman ajankohtaa voi paljon ennakkoon sanoa. Sen näkee sitten kun norssi tulee jokeen. Näen kyllä ajankohdan, kun lokit alkavat kalastaa joen pinnalla, Laine pohtii.
Kala kutee usein vain yhden päivän aikana. Norssin nousu jokeen kestää normaalisti 3–4 päivää, harvoin yli viikon.
Laine tarkentaa, että usein takavuosina nousu on ajoittunut huhtikuun loppuun tai aivan toukokuun alkuun. Sitä odotellaan nytkin.
– Riippuu niin monesta asiasta, jokiveden määrästäkin.

Paikkana tänä keväänä on Salmelankosken ranta Alakylässä. Kala on keskiössä, ei kaupallisuus.
– Yhden tapahtuman aikana kahdessa tunnissa kerran tapahtui paljon. Silloin lipottiin 4 000 norssia, ne perattiin, halstrattiin ja syötiin isolla joukolla, Laine muistelee.

Uuden suunnitelman mukaan juhlakalat lipotaan juhlaa edeltävänä iltana. Kalat perataan ja laitetaan jäihin.
– Kun kalat ovat valmiina, pääsemme aloittamaan juhlan seuraavana päivänä ehkä jo kello 16.
Norssi nousee joessa vain pimeällä, ja Laineen mielestä kalan kypsentäminen hämärässä ei oikein onnistu.
Norssi Alakylässä valmistuu seuraavasti:
Kala suolistetaan, pää ja hajurauhanen poistetaan.
Kala nuotion lämmössä kypsyy halstarissa. Kun kala on kypsä, se saa suolan.
– Käytän suolaamiseen 10-prosenttista liuosta, johon upotan kalan hetkeksi, Kirsti Laine kertoo.
Laine naurahtaa aikamääreestä itsekin.
– Se on se tuntuma – lasken yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi.
Suolaamisaika ei siis ole montaa sekuntia.
Kyläaktiivi vinkkaa, että tarkan juhla-ajan löytää huhtikuun puolivälin jälkeen kunnan verkkosivuilta, joita kannattaa seurata.

Jukka Silvast