Ikäihminen, älä hyydy!

Aika on muuttunut, niin myös seniorit. Tämän päivän ikäihminen ei enää ole pirtin perällä hissuksiin keinutulissa istuva vanhus ulkona maailman menosta, vaan ikäihmisillä on jo paljon yleistietoa. He ovat nähneet ja eläneet suurten muutosten ajat. Jo mahdollisesti nuoruudessa alkanut kova ja raskas työnteko näkyy kuitenkin useimpien kropassa.

– Ennen kaikkea senioreille on tärkeää säilyttää hyvä toimintakyky, peruskunto ja elämästä selviytymisen tunne, sanoo fysioterapeutti Kirsi Valpio Fysikaalinen hoitolaitos Fysions Oy:stä.
Liikunnallisesti yhä enemmän passivoiva yhteiskunta on kerännyt vanhemmat ihmiset television, ja nuoremmat tietokoneen ääreen.
– UKK-instituutin ja THL:n viimeaikaisten tutkimusten mukaan, jos yli seitsemän tuntia kuluu päivästä istumalla, kuolemanriski kasvaa noin 86 prosentilla. Se on rankkaa tekstiä. Liikkeelle voi toki lähteä itsekseenkin, mutta myös samanikäisistä ja samankuntoisista henkilöistä koostuva sosiaalinen verkosto olisi tärkeä.
– Hoitolaitoksissa asuvien fyysinen ja henkinen eritasoisuus voi olla valtavaa. Toiset pääsisivät vielä kävelemään ja ulkoilemaan avustajan kanssa, kun taas toiset pystyvät juuri ja juuri istumaan hetken tuettuna. Hoitohenkilöstön kuormitus ja kiire sitovat henkilökuntaa avustavaan hoitoon ja siten hoivapalveluiden suunnittelu ja toteuttava työ vaikeutuu.
 
Kirsi Valpio tietää hyvin mistä puhuu. Hän suorittaa parhaillaan geriatrisen fysioterapian erikoisosaajan koulutusta, lisäksi hänen oma pian 90 vuotta täyttävä äitinsä asuu hoivalaitoksessa. Valpio on suorittanut fysioterapeutin koulutuksensa lisäksi rakennetun ympäristön esteettömyyskoulutuksen, joka kartoittaa ja laatii parannusehdotuksia muutoksia vaativista tiloista. Täten vaikutetaan asumis- ja liikkumisympäristöön mm. senioreiden elämässä.
– Usein senioreiden kotona havaitaan esteellisiä seikkoja, jotka hankaloittavat jokapäiväistä elämää. Rakennetussa ympäristössä voi olla esteitä, kuten liian pieni hissi tai ei hissiä ollenkaan. Joidenkin vanhusten kohdalla pitää silloin miettiä, että kuinkas täältä sitten lähdetään ulos.
Tärkeintä senioreiden asuinolosuhteissa, niin kotona kuin hoivapalveluissa asuvillekin, on turvallisuus. Esteettömyyden lisäksi turvallisuuteen vaikuttavat myös esimerkiksi valaistus ja  häikäisevien pintojen määrä. Rollaattorille pitäisi olla tarpeeksi tilaa kääntyä, samoin avattavat ovet voivat muodostua ongelmaksi...
– Fysioterapeutin vastaanotolla tai kotikäynnillä mietimme näihin ongelmiin muutostöitä ja apuvälineitä, jotka edesauttavat turvallista kotona liikkumista.
 
Fysioterapiasta saa apua monenlaisiin arjen elämää ja hyvinvointia koskeviin ongelmiin. Yksi tärkeä osa elämänlaatua on lantionpohjan lihasten kunto, mikä vaikuttaa niin suolen toimintaan, virtsanpidätyskykyyn kuin yhdyntäkipuihinkin.
– Monesti lantionpohja heikkenee vuosien myötä. Naisilla siihen vaikuttavat esimerkiksi raskaudet, jolloin lantionpohjan lihakset löystyvät tai esiintyy laskeumia. Myös miehillä esiintyy lantionpohjan lihasten heikentymistä. Fysioterapeuteilla on kuitenkin kyky ja välineet tutkia ja analysoida johtuvatko ongelmat pelkästään toiminnallisista seikoista, jotka voidaan hoitaa erilaisten harjoitteiden ja apuvälineiden avulla. 
– Näihinkin asioihin siis on apua saatavilla ja sitä kannattaa rohkeasti hakea. Lähestymistavassa noudatetaan aina hienotunteisuutta ja apua hakeva saa tukea ja ohjausta juuri siten ja siinä määrin kuin kokee haluavansa. 
 
Fysioterapia tarjoaa lisäksi monimuotoisia keinoja ikäihmisille tärkeän tasapainon ylläpitämiseksi. 92-vuotias Pentti Piisi on ollut Valpion yrityksen asiakkaana jo miltei kymmenen vuotta ja myös hänen kanssaan tehdään esimerkiksi tasapainoon vaikuttavia askelkuvioharjoitteita.
– Askelmuodostuksen lisäksi seniorien kanssa fysioterapiaan kuuluu kuormitukseen, lihasvoimaan, tasapainon hallintaan ja myös tasapainon hallintaan yllättävissä tilanteissa liittyvät harjoitteet. Erityisesti nopeat kulkusuunnan muutokset ja kääntymiset voivat horjuttaa tasapainoa pahasti. Huimaus voi olla yhtenä ongelmana ja kaatumispelko  ja –riski lisääntyy. Tällaiset ongelmat voivat tulla esille jo ennen eläkeikääkin.
Kirsi Valpio korostaa vesielementin positiivista vaikutusta seniorien kuntoharjoitteissa. Vedessä on hyvä harjoitella erityisesti jos on monitasoisesti ongelmia nivelissä tai liikkumisessa. Oma aktiivisuus ja asenne ovat kaikessa harjoittelussa tärkeitä. Pentti Piisiä Valpio kehuu tässä suhteessa ihanneasiakkaaksi.
– Pentissä näkyvät suomalainen sisu, usko ja yrittämisen halu.
Allasharjoitukset ovatkin muodostuneet Pentti Piisille jo tärkeäksi osaksi elämää ja kunnon ylläpitoa.
– Itse tänne aina ruikutan,vaikka olo onkin tämän jälkeen kuin kuraan kuolleella kutulla, mies virnuilee.
 
Kaikenikäiset ihmiset oppivat vääriin liiketapoihin nopeasti. Vanhusväestössä on usein vielä kysymys nivelrikosta, kulumasta, lonkka- tai polvileikkauksista, protetisoinneista, kipu- tai halvaustiloista. Näissä kaikissa tapauksissa voidaan luoda jokaiselle oma nousujohteinen ja sopivasti  kuormittava liikeharjoitusohjelma.
– On virheellistä ajatella, ettei vanhus pystyisi liikunnallisesti kehittymään. Jukka-Pekka Kourin sanoin, niin kauan pystytään muodostamaan lisää lihasvoimaa ja kykyä liikkua, kunnes kasvamme horsmaa.
Ennen kaikkea harjoittelun on kuitenkin oltava säännöllistä ja tarpeeksi tiheää, 2–5 kertaa viikossa, puolesta tunnista tuntiin kerrallaan, mikä voidaan jakaa lyhyempiinkin pätkiin oman arjen mukaisesti.
– Harjoittelun pitää olla myös nousujohteista. Siinä pitää ottaa huomioon turvallisuusriskit kuten sydämen kunto ja verenpaine.
 
Senioriväestön hyvinvoinnin turvaamisessa Kirsi Valpio korostaa myös toimivaa verkostoa ja yhteistyötä ikäihmisen hoitohenkilökunnan ja läheisten kanssa.
– Me fysioterapeutit keskustelemme mielellämme hoitavien lääkäreiden kanssa. Näissä keskusteluissa on tärkeää aina pitää lääkitys yhtenä aiheena. Sen suhteen haetaan järkevyyttä. Omaiset puolestaan voisivat soittaa fysioterapeutin käymään ikääntyvän omaisen kotona kotikäynnillä, mielellään jo ennen kuin kaatumisia tai muita ongelmia päivittäistoiminnoissa esiintyy.
 
Vaikkei fysioterapeutin vastaanotolle menisikään, antaa Kirsi Valpio kaikille senioreille yksinkertaisen ohjeen: Vierivä kivi ei sammaloidu.
– Niin kauan kuin liikunta- ja toimintakykyä on, pitäisi pyrkiä kuntoilemaan ja liikkumaan monipuolisesti. Siihen riittää jo vaikka koiran ulkoilutus tai kaupassakäynti. On erittäin tärkeää huolehtia myös hyvästä ravitsemuksesta, syömisestä ja juomisesta, ja käydä säännöllisesti, mieluiten vuoden välein, lääkärin vastaanotolla terveyskontrolleissa perusverikokeineen.
Pieniä harjoituksia voi oman kunnon ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi tehdä kotonakin. Esimerkiksi kymmenen kertaa tuolilta ylös nouseminen ilman käsien apua, on jo yksi hyvä liikeharjoitus.
Mikäli toimintakyvyssä kuitenkin tapahtuu muutoksia, pitää asioihin puuttua ja hakea ammattiosaajan apua mahdollisimman nopeasti.
– Tämän päivän lääkkeillä pärjää kyllä yllättävän hyvin, mutta se ei saa olla ainoa hoitomuoto. Ennaltaehkäisy ja kunnon ylläpito ovat tärkeitä niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Siinä voidaan pienentyneiden sairaanhoitokulujenkin muodossa säästää paljon niin yleistä kuin yksityistäkin rahaa.
 
EIJA HAMMARBERG
Tuntematon