Kaikki sotaveteraanit on saatava samaan asemaan

Suomessa on vielä noin 15 000 sotiemme veteraania, joiden keski-ikä on jo 93 vuotta.

Suomen Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkisen kantava visio on sotiemme veteraanien saattaminen tasavertaiseen asemaan. Heikkisen mukaan kaikille sotien 1939-1945 tunnuksen omaaville veteraaneille on saatava samat kotipalvelut, mitkä sotainvalideille korvataan sotavammalain nojalla jo nyt.
– Avopalvelujen saattaminen tasa-arvoiselle tasolle on tavoite numero yksi. Toteutuessaan asiaa koskeva laki ratkaisisi sotaveteraanien palveluiden saatavuuden pysyvällä ja yhdenvertaisella tavalla. On kaikkien yhteinen etu, että veteraanit voisivat elää mahdollisimman pitkään omassa kodissaan sen sijaan, että he joutuisivat laitoshoitoon, puheenjohtaja tiivistää.
– Rahallisesti kysymys ei ole merkittävästä päätöksestä, vaan paino on yhdenvertaisuudella. Valtio määräsi aikanaan miehet sotaan ja valtio myös huolehtikoon heistä loppuun asti. Jos asiaa ei hoideta tällä vaalikaudella, jää kunniavelka maksamatta niille ihmisille, jotka omalla verellään takasivat isänmaan itsenäisyyden säilymisen, jotka uudelleen rakensivat Suomen sodan raunioista, jotka maksoivat sotakorvaukset ja kasvattivat suuret ikäluokat, Heikkinen muistuttaa.

Talvi-, jatko- ja Lapin sotiin osallistui yhteensä noin 650 000 miestä ja 100 000 naista, joista keskuudessamme on enää noin 15 000. Veteraanitunnuksen saaneiden keski-ikä on tänään vastaavasti noin 93 vuotta.
– Sotaveteraanien teot ja tarpeet tunnettiin laajalti jo 60 vuotta sitten, mutta isänmaalla ei ollut vielä silloin rahaa auttaa. Ensisijaisesti piti hoitaa sodassa vammautuneet, Äänislinnassa kolme ja puoli vuotta satamakomendanttina toimineen sotaveteraanin poika painottaa.
– Olen henkilökohtaisesti saanut tavata suuren joukon veteraaneja ja monessa heistä olen nähnyt oman isäni piirteitä eli kysymys on nöyrästä ja vaatimattomasta, vähään tyytyväisestä väestä. He ovat oppineet niukkuuteen ja tulemaan toimeen omillaan. Mutta sodan perinnöstä tai sodan varjosta ei pääse koskaan eroon, Heikkinen tietää.

Elämäntyönsä Keskon palveluksessa tehneen puheenjohtajan mukaan veteraanien etuja on saatu vuosikymmenten aikana korjatuksi, mikä on vaatinut myös laaja-alaista yhteistyötä.
– Päinvastoin kuin edelleen väitetään ei Sotaveteraaniliitolla ole varoja, eikä myöskään henkilökuntaa veteraanien käytännön asioiden hoitamiseen. Kansalaisilta ja tukijoilta saadut lahjoitusvarat on käytetty mahdollisimman tarkkaan veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä hyväksi, hän linjaa.

Veteraanijärjestöt tekivät jo 15 vuotta sitten päätöksen, jonka mukaan toiminta jatkuu vielä senkin jälkeen, kun perinteinen tukitoiminta joskus loppuu. Viimeisenkin veteraanin viimeisen iltahuudon jälkeen tarkoitus on suunnata painopiste ja tarmo perinnetyöhön.
– On suunniteltu, että Sotaveteraaniliiton toiminta jatkuisi nykyisen tyyppisenä vielä noin vuoteen 2025, jolloin nuorin sotaan lähtenyt ikäluokka täyttää sata vuotta. Siihen asti painopiste on veteraanien hoitamisessa ja sen jälkeenkin työtä riittää vielä veteraanien puolisoiden ja leskien hyvinvoinnin turvaamisessa, muistuttaa Heikkinen.
– Vuonna 2003 perustetun Tammenlehvän Perinneliiton tehtävä on koordinoida ja peräänkatsoa sotien 1939-1945 ja niiden veteraanien perinnettä. Veteraanisukupolven perinteen vaaliminen kuuluu kaikkien suomalaisten kunniatehtäviin. Minun ikäluokkani kertoo lapsenlapsilleen, mitä vaari teki sodassa ja niin edelleen. Enää eivät veteraanit käy itse kouluissa kertomassa, millä isänmaamme itsenäisyys lunastettiin, hän huokaa.

Erkki Heikkisen oma isä olisi täyttänyt vuonna 2013 sata vuotta, mutta oman merimiehenä omaksutun uskomuksensa mukaan hän oli siinä vaiheessa jo albatrossina päiväntasaajalla. Heikkisen mukaan isä ei juuri pojalleen sodasta puhunut, ei puhunut myöskään vaimolleen.
–Isäni kaltaiset puhuivat toisilleen, mutta tärkeintä oli se, että puhuttiin. Se oli vertaistukea parhaimmillaan.
Veteraanien perintöä on pidetty yllä myös Kansallisen Veteraanipäivän juhlassa. Jossain vaiheessa suunniteltiin, että kuluvan vuoden tapahtuma olisi jäänyt viimeiseksi, mutta Sotaveteraaniliiton puheenjohtajan mukaan perinne ei katkea.
– Kansallista Veteraanipäivää vietetään valtakunnallisesti myös ensi vuonna, siitä on tehty päätös. Pääjuhla on Finlandiatalolla 27.4.2018, hän paljastaa.

ASKO TANHUANPÄÄ

Tuntematon