Laulun ja tanssin riemua

Tap, tap, tap railakkaalle taputukselle ei näytä tulevan loppua Tukkijoella-näytelmän ensi-illassa viime lauantaina. Aplodien viimein tauottua yleisömeri lähti kulkemaan kohti narikkaa ja ulko-ovea puheensorinan tahdittaessa askelia. Suurin osa kuului olevan erittäin innostunut näkemästään ja kuulemastaan, osa puolestaan oli täysin toista mieltä.

Teuvo Pakkalan kirjoittama Tukkijoella on yksi eniten esitetyistä suomalaisista näytelmistä, joten moni lauantai-illan yleisöstä oli sen jo jonain vuosikymmenenä nähnyt. Näytelmä kantaesitettiin Suomalaisessa Teatterissa lokakuussa 1899. Kautta aikojen se on ollut kassamagneetti. Porin Teatterissa se on nähty vuosina 1932 ja 1945.

Menestystä voi ennustaa myös Porin Teatterin modernille tulkinnalle, joskin se aiheuttanee nieleskelemistä ja väreitä nostalgiaa kaipaaville. Oskar Merikannon vajaat kymmenen kappaletta saa elävän orkesterin säestämänä rinnalleen reilusti toistakymmentä uutta, Tony Sikströmin säveltämää, komeasti joukkovoimalla kajahtavaa musiikkinumeroa. Lauluja siivittää näyttävä koreografia, joten helpolla eivät näyttelijät Tukkijoella pääse.
Laulu raikaa tunteiden tulkkina sydämen kyllyydestä, puhe jää tässä näytelmässä sivurooliin. Sääli, että ensimmäisellä puoliajalla laulujen sanat puuroutuivat ainakin permannon etuosassa istujille. Onneksi väliajan jälkeen tilanne parani ja äänentoisto osui kohdalleen.

Ohjaaja Reija Väre kertoo käsiohjelmassa osuvasti: ”Moni asia, joita Tukkijoella vielä pidettiin itsestään selvinä, on muuttunut. Itse saatoin päättää kenen kanssa menen naimisiin (ja kenestä erosin), isältäni olen pyytänyt harvinaisen vähän lupaa mihinkään, eikä kumppania tarvitse valita samasta yhteiskunta- tai varallisuusluokasta.”
Rakkaudestahan ja rahasta näytelmän nykyversiossa on kyse. Isä päättää, kenelle tyttärensä antaa. Lopputulema on monenkirjavien kiemuroiden jälkeen onnellinen muidenkin kuin pääparin Pietolan Katrin (vieraileva näyttelijä Kaisa Leppänen) ja Aaprahami Turkan (Teemu Niemelän) yhteiselossa.
Hauskuutta näytelmään tuovat rakastunut pari Heikki Tolari (Ilkka Aro) ja Maija Rivakka (Hannele Lanu). Kavaluutta edustaa Rättäri (Vesa Haltsonen). Haltsosen lavakarisma on uskomaton, joskin muidenkin työpanos on kehumisen arvoinen ja roolijaot osuvat.

Kiitosta ansaitsee myös yksinkertaisuudessaan ja toimivuudessaan loistava lavastus, joka kantoi läpi koko näytelmän. Erilaisia variaatioita siihen saatiin valaistuksen avulla.
Kaunista katseltavaa maskeerausta, kampauksia ja puvustusta myöten oli Tukkijoen-näytelmän komeissa, toimivissa lavasteissa. Laulu raikui ja tanssiaskeleet osuivat kohdalleen. Osa katsojista piti tulkintaa liiankin modernina.

INFO:
Teuvo Pakkalan Tukkijoella:
• Aloitti remontoidun Porin Teatterin näytäntökauden.
• Ensi-ilta lauantaina 9. syyskuuta 2017.
• Ohjaus ja koreografia: Reija Wäre.
• Sovitus: Reija Wäre ja Tony Sikström
• Lavastus: Teijo Loikas.
• Puvustus: Taru Liipola.
• Orkesteri: 6-henkinen, kapellimestarina Tony Sikström/Ville Myllykoski.
• Musiikki: Oskar Merikanto, Tony Sikström.

Pia Rauhalammi