Maksuton lauantaiparkki Porin yrittäjien toivelistalla

Porin keskusta-alueen mitattu elinvoima osoittaa, että kaupunkikeskusta on keskitason suorittaja. Kuumimmat kaupalliset pisteet asettuvat Sokos-tavaratalon ja IsoKarhu-kauppakeskuksen akselille.
Porin yrittäjien puheenjohtaja Jari Taimi on jo ehtinyt esittää, että lisää virtaa kaupankäyntiin voisi saada vapauttamalla keskustan lauantai maksullisesta pysäköinnistä. Liiketilojen vuokraajille hän viestittää, että vuokrissa omistajat voisivat tulla yrittäjiä vastaan, ainakin vuokrakauden alkuvaiheessa.
Poria keväällä kartoittanut ja tilastoinut keskusta-asiantuntija FM Martti Wilhelms pohtii, että kaupunki voisi harkita tietysti maksullisen pysäköinnin poistamista lauantain osalta omien tulo-odotustensa rajoissa, mutta muut tekijät lopulta vaikuttavat keskustan vetovoimaan.
– Porvoosta olen kuullut, että siellä alennettiin lauantain p-maksuja.
Sen sijaan kivijalkakaupan vuokrien laskulle hän lämpenee.
– Olen joskus itsekin väläyttänyt tätä. Se on tosiasioiden tunnustamista. Menossa on iso murros, nettikauppa laajenee ja monet pienemmät hakeutuvat isoihin kauppakeskuksiin.

Wilhelms on yrittänyt painottaa, että huhtikuussa Porissa ensimmäisen kerran tehdyn tutkimuksen suurin viisaus on siinä, että kun se tehdään seuraavan kerran, nähdään kehitys. Mittaamiseen käytettiin Elävät Kaupunkikeskustat ry:n kehittämää valtakunnallista menetelmää, jossa lasketaan kivijalan ja kauppakeskusten liiketilat, lauantailiikkeet, ravintolat, arkiyritykset ja tyhjät tilat.
Elävä kaupunkikeskusta on rajattu 200 metrin kehällä kuuman ytimen ympärille. Porissa puolitoista vuotta toiminut Puuvilla-kauppakeskus ei mahtunut tutkimuksen piiriin etäisyytensä vuoksi, mutta Wilhelms laski ja tutki Puuvillan Porin kaupungin tilastoja varten. Wilhelms sanoo, että Puuvillalla on ollut vaikutuksensa perinteisen keskusta-alueen kauppaliikkeisiin ja alentanut elinvoimalukua. Mutta oikea kehitys nähdään seuraavassa tutkimuksessa.
– Porilla on lisenssi tietojen päivitykseen ja se jäänee Kävis-organisaation työksi. Tämä kannattaisi tehdä jo ensi syksynä.
Keskusta-asiantuntija toivoo kävelykadun varrella olevalle Kauppahallille hyvää tulevaisuutta. Hän myös kiinnittäisi huomioita, miten kävelykadun yritysten huoltoliikenteen voisi järjestää järkevästi. Esimerkiksi Jyväskylässä kävelykadulla ei liikennöidä lainkaan, vaan huolto tapahtuu takapihoilta ja sivukaduilta.

Porin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus pitää elinvoimalukua 2,518 yllättävänkin hyvänä huomioiden sen, ettei Puuvilla ole laskuissa mukana. Hän toivoo, että Jokikeskus-hanke voisi toteutua lähivuosina, jolloin kaksi kaupan painopistettä paremmin nivoutuisivat yhteen.
Käviksen toiminnanjohtaja Kirsi Sainio-Lehtimäki toivoo vielä lisää yhteistyötä kaupungin, yrittäjien, median, kiinteistöyhtiöiden ja kolmannen sektorin välille – eli hartioihin leveyttä lisää.

Rauman keskusta ei ole tutkittujen joukossa.
– Tarjosin tätä tutkimusta Raumallekin, mutta he eivät halunneet lähteä mukaan. Voin sanoa, että konsulttitutkimukseksi tämä on hyvin edullinen, Martti Wilhelms sanoo.

INFO: Elinvoimatutkimus huhtikuussa 2014 Porin kävelykeskustassa
– laskennan toimeksiantajana Porin kaupunki ja toteutus yhteistyössä Käviksen kanssa
– Porin elinvoimaluku 2,518, kun keskiarvo 17 Suomen kaupunkikeskustan joukossa on hieman vajaa kolme
– Porin keskusta-alueella 631 liikettä, tyhjiä 76
– tyhjiin liiketiloihin ehdotetaan houkuteltavan esimerkiksi luovan talouden toimijoita, kuten arkkitehtejä, sisustussuunnittelijoita ja taiteilijoita

Jukka Silvast