Muutos olikin uuden alku

Ollaan Marika Keitaanniemen valokuvastudio Fiiliskuvassa Ulvilan Kaasmarkussa. Sävyltään valko-harmaa liikehuoneisto on täyttynyt kuvausrekvisiitalla. Tuossa on pieni korituoli ja tuossa sininen puusänky. Kaksi punaista omenaa pöydällä on poimittu lähellä sijaitsevan kodin puutarhasta.
Marika on ikänsä ollut koti-ihminen. Jälkikasvua on kolme poikaa ja tytär. Vanhimmat pojat Henrik ja Markus asuvat opiskelupaikkakunnillaan, Tuomas on abi ja kuopustytär Katariina 11-vuotias. Aviopuoliso Kari Keitaanniemi työskentelee luokanopettajana Kaasmarkun kyläkoulussa.
– Olen ollut kotiäitinä 27 vuotta ja ylpeä siitä. Sain seurata läheltä lasteni varttumista ja tunnen heidät hyvin. Valitsemani tien varjopuolena on, ettei minulle ole kertynyt työeläkettä, eikä ole ollut saatavilla työterveyslääkärin palveluita. Kotiäitinä rassaa aikuiskontaktien puute, mikäli naapurissa ei satu asumaan samassa elämäntilanteessa olevia äitejä. Aikuispiiri on silloin etsittävä perhekerhoista tai vaikka yhdistyksistä.
 
Silkkihansikkain ei elämä Marikaa kotiäitivuosina kohdellut. Toiseksi vanhin pojista, Markus, sairastui aivokasvaimeen runsaan neljän vuoden iässä. Komplikaatioiden seurauksena lapsen sydän pysähtyi leikkauksen jälkeen, mutta kuin ihmeen kaupalla hänet saatiin elvytetyksi.
– Lapsen hengenvaara on suurin tragedia, mitä nuorelle perheelle voi tapahtua. Olin silloin raskaana kolmannesta pojastamme ja elimme kuin kauhuelokuvassa. Markus on elämänsä aikana opetellut kolme kertaa kävelemään. Kiitos sinnikkään luonteen ja hyvän toimintaterapian, hän ei joutunut jäämään pyörätuoliin.
Markus on nyt 24-vuotias ja opiskelee Helsingin yliopistossa maa- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa.
 
Marika itse opiskeli nuorena yo-merkonomiksi ja sen jälkeen Nakkilassa nykyisessä Sataedussa ja silloisessa käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa kankaankudonnan linjalla. Koulutus vei hänet täysin mukanaan, ja ala tuntui mielenkiintoiselta ja hauskalta. Valmistumisen jälkeen hän avioitui.
Kotiäitivuosina Marika perusti yrityksen, jota hän pyöritti toiminimellä Silkkikamari. Pääartikkelina olivat silkkityöt. Niitä hän työsti lasten nukkuessa. Vuosien päästä silkkimaalaus jäi pakon sanelemana työperäisen rasitusvamman vuoksi. Yllättävä elämänmuutos kuitenkin avasi kotiäidille täysin uuden maailman. Hän lähti uudelleen opintielle, jälleen Nakkilaan. Nyt oppiaineena oli valokuvaus. Marika valmistui valokuvaajaksi Sataedusta runsas vuosi sitten.
– Tuntui hullulta laittaa koulureppu selkään yli 50-vuotiaana. Opiskelu oli erittäin antoisaa. Sen ansiosta saan jatkaa taidealalla ja hyödyntää luovuuttani. Sairaus voi olla uuden alku, Marika muistuttaa kanssakulkijoille.
 
Marika Keitaanniemen valokuvastudio Fiiliskuva viettää avajaisia tulevana sunnuntaina. Kuvaaja on kotiseuturakas ja näkee Kaasmarkun ja läheisen Leineperin upeina miljöökuvauspaikkoina. Studio puolestaan tuo monipuolisuutta kuvaukseen. Marikan toiveena on päästä ikuistamaan ihmisten arkisia puuhia heidän koteihinsa vaikka muistoiksi tuleville sukupolville. Näin meillä nostettiin perunaa 2000-luvulla tai paalattiin heinää, järjestettiin sukutapaaminen tai leipomispäivä. Dokumentoitavaa on vaikka kuinka.

 

Pia Rauhalammi