Pauli Rontun juhlapuvulle tuli jälleen käyttöä

Pauli Rontun, 92, oli tarkoitus käydä aamutuimaan Porin uimahallin toiminta-altaassa vetreyttämässä jäseniään, mutta tänään hän jättää aktiviteetin väliin. Hän haluaa keskittyä yhteen tärkeään asiaan kerrallaan, ja se on tällä kertaa lehtihaastattelu.
– Käyn uimahallissa kolmesti viikossa hoitamassa kuntoani. Entinen työkaverini hakee minut autolla, vaikkei matka ole pitkä, Rontu kertoo.
Hän on vastikään muuttanut uuteen kerrostaloasuntoon ja on oloonsa erittäin tyytyväinen. Autosta hän luopui taannoin, ja tilalle tuli sähkömopo.

Mies on Karjalan poikia, synnyinmaata palvellut veteraani. Hän on yksi niistä, jotka on kutsuttu historian ensimmäiseen Satakunnan maakunnalliseen veteraanipäivän juhlaan Poriin. Se on yksi Suomi 100 -tapahtumista.
Rontu ei mielellään palaa sotavuosiin. Hän tyytyy kertomaan olleensa rintamalla kolme vuotta. Lapin sodan päättymisestä ja saksalaisten lähdöstä hän kuuli Muoniossa radiosta, kun hän oli joukkueen mukana marssimassa kohti Kilpisjärveä.
– Saimme sitten käskyn, ettei tarvitsekaan enää mennä, Rontu muistelee.

Hänet kotiutettiin Pomarkun Honkakoskelle, johon äiti oli jo saapunut. Isä menehtyi aiemmin Viipurissa. Monilapsisesta perheestä yksi pojista kaatui sodassa.
– Olen ainut elossa oleva lapsuudenperheestäni. Korpraaliksi minut ylennettiin oltuani siviilissä kaksikymmentä vuotta. Eläkkeelle jäin Porin Hankkijalta, työskentelin siellä putkiasentajana. Olen sellainen maailman kiertokoulua käynyt, huumorintajuinen mies juttelee.

Pauli Rontu on ollut ehtiväinen. Aviossa hän kertoo olleensa kolme kertaa. Tytär asuu Lahdessa ja kasvattityttö Turussa. Leskeksi Rontu jäi pari vuotta sitten. Kavereita on elossa ja tekemistä riittää.
– Katson maailmaa hyvillä mielin, sillä tahdistajan ansiosta olen päässyt nitroista eroon.

Valtion tuella veteraanit saavat aiempaa enemmän niin kutsuttuja kotiin vietäviä palveluja. Esimerkiksi Pauli Rontu aterioi päivittäin ”valtion piikkiin” porilaisessa lounaspaikassa. Viikonlopun ateriat hän saa perjantaisin mukaansa.
– Osaan toki itsekin valmistaa ruokaa ja leipoa jopa karjalanpiirakoita. Lääkärikirjan vieressä minulla on hyllyssä neljä keittokirjaa, niistä katselen ohjeita, Pauli Rontu viittoo hyllykkönsä suuntaan.

Siivooja käy kerran kuukaudessa.
– Viime viikolla pestiin ikkunatkin, Rontu iloitsee samalla kun vaihtaa arkiasuaan pyhäpukuun valokuvausta varten.
Rintamaveteraaniliiton kultainen ansiomerkki, presidentin myöntämä jatkosodan muistomitali ja Tammenlehvätunnus kiiltävät rintapielessä. Samaan pukuun hän pukeutuu veteraanipäivän kutsuvierasjuhlaan.

Kansallinen veteraanipäivä
Kansallista veteraanipäivää vietetään toisen maailmansodan sotatoimien päättymispäivänä 27.4. Porissa tehdään historiaa järjestämällä ensimmäistä kertaa maakunnallinen kutsuvierasjuhla. Ilmoittautuneita on 350 henkilöä. Tilaisuuden suojelijana on rouva Jenni Haukio. Juhla sisältää ruokailun, puheita ja musiikkiesityksiä. Juhlapuhujana on maaherra emeritus Heikki Koski. Tilaisuuden juontaa Rauman kulttuuripäällikkö Risto Kupari. Juhlasta lähetetään 17 seppelpartiota satakuntalaisten kuntien sankarihautausmaille. Niissä on silloin myös vartiot.

Pia Rauhalammi