Pitkän tien pankkimies

Eletään viime joulukuun alkua, itsenäisyyspäivän viikkoa Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtajan työhuoneessa kauppakeskus BePopissa Porin keskustassa. Huonetta vuodesta 2009 hallinneen Simo Kaupin työpöytä on siistitty. Se on vuodenvaihdetta varten luovutuskunnossa seuraajalle, samoin kuin pankkikin.

– Pitää katsoa tulevaisuuteen, asiat edellä, sanoo Kauppi, katsoo tiukasti silmiin ja hymyilee.
Lausahduksella hän viittaa kymmenen vuoden takaiseen prosessiin, jonka myötä neljästä itsenäisestä Osuuspankista syntyi Länsi-Suomen Osuuspankki. Niin merkillinen Eurajoen, Kankaanpään, Porin Seudun ja Rauman Seudun Osuuspankkien yhdistyminen Satakunnassa oli, että siihen viitataan säännöllisesti vieläkin.

Kauppi oli yksi yhdistymisen avaintekijöitä, mutta ennen kuin hän siihen asemaan pääsi, oli kuljettava pitkä matka Hinnerjoelta Turun ja Helsingin kautta Euraan, sieltä Raumalle ja lopulta Poriin.

Kauppi on maatalon poika Hinnerjoelta. Alue liitettiin Euraan vuonna 1970. Pankkimaailmaan ja Osuuspankkiin hän sai kosketuksen jo kotona.
– Verenperintöä, sanoo Kauppi.

Hänen isänsä toimi Hinnerjoen Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtajana ja poika näki kotonaan monia nuoria pankinjohtajaksi hakeutuvia, kun nämä kävivät esittäytymässä hallintoneuvostoa johtaneelle Kaupin isälle. Verenperintöä alaan lisäsi vielä sekin, että Kaupin eno toimi Honkilahden Osuuspankissa pankinjohtajana. Myös Honkilahti liitettiin Euraan vuonna 1970.

Ylioppilaslakki päässä nuori Kauppi pohti, minne lähteä opiskelemaan. Vaihtoehtoja oli kolme. Maatalon pojalle maa- ja metsätieteellinen oli yksi vaihtoehto, urheilulliselle liikuntatieteellinen oli toinen vaihtoehto. Kolmas vaihtoehto oli Turun kauppakorkeakoulu. Verenperintö vei voiton.

Opiskeluaikana Turussa alkoi myös ystävyys OP-Pohjolan nykyisen pääjohtajan Reijo Karhisen kanssa.
– Opiskelimme samalla kurssilla ja asuimme ylioppilaskylässä samassa talossa, muistelee Kauppi.
Karhinen oli opiskeluaikana harjoittelemassa Turun Suomalaisessa Säästöpankissa, Kauppi Turun Seudun Osuuspankissa.

Tarinan mukaan Kauppi on ajoittain muistuttanut Karhista tämän erheaskeleesta vieraaseen pankkiryhmään, jollaista ei Osuuspankille uskolliselta Kaupilta löydy. Toisaalta Karhinen taas on ääneen epäillyt, että Turun Seudun Osuuspankkia houkutteli harjoittelija Kaupissa erityisesti se, että pankki sai omaan lentopallojoukkueeseensa mestaruussarjatason vahvistuksen. Kauppi ei tarinaa vahvista.

Pankkiuran kannalta merkityksellistä oli, että Kauppi valittiin Osuuspankkiryhmän esimiesten koulutusohjelmaan. Hakijoita oli tuhat, 12 valittiin.
– Lottovoitto, sanoo Kauppi nyt.

Valmistumisen jälkeen Kauppi työskenteli ensin Helsingissä Osuuspankkien keskuspankissa. Sieltä hän siirtyi Turun Seudun Osuuspankkiin. Turusta tie vei Euraan. Aluksi apulaisjohtajaksi ja 31-vuotiaana vuonna 1985 hänestä tuli kotiseudun pankin toimitusjohtaja.

Eurassa hän kohtaisi myös 1990-luvun laman.
– Se oli raskasta aikaa kaikille.
Kun Kaupin johtamalla pankilla oli Eurassa ylivoimaisesti suurin markkinaosuus, kohtaisivat ajan vaikeudet myös Osuuspankin. Erityisesti yritysten vieminen laman yli mahdollisimman vähin vaurioin oli erittäin raskas ja haasteellinen tehtevä. Satakunnan osuuspankeissa lamasta selvittiin kuitenkin kunnialla.

Eurasta Kauppi hakeutui Raumalle ja aloitti joulukuussa 1996 Rauman Osuuspankin toimitusjohtajana.
– Se oli vahva ja hyvä pankki, sanoo Kauppi.
Joskin aika vaati muutoksia. Muun muassa varsin voimakkaita vähennyksiä pankin henkilöstön määrässä.

Vaikka Rauman Osuuspankki oli 2000-luvun alkuun tultaessa hyvässä kunnossa, alkoi Kauppi käydä keskusteluja tuolloin Porin Seudun Osuuspankkia johtaneen Jukka Ramstedtin kanssa. Aiheena oli pankkien yhdistäminen.

Miehet näkivät, että yhden isomman pankin olisi helpompi menestyä. Se pystyisi tarjoamaan parempia rahoitus- ja varainhoitopalveluita ja sen tase toisi uudella tavalla vaikuttavuutta alueelle. Keskustelut virisivät sellaiseen suuntaan, että uuteen pankkiin olisi hyvä saada mukaan alueen neljä itsenäistä pankkia. Taustakeskustelut päättäjien ja eri pankkien kesken kesti parisen vuotta. Lopulta yhdistymispäätös oli kaikkien neljän pankin hallinnossa yksimielinen.

– Piti olla hyvä suunnitelma. Oli pystyttävä torjumaan järkiperäisesti monia väitteitä, joita aina tulee, kertoo Kauppi.
Pankkifuusiossa haasteena oli saada pienemmät motivoitua yhdistymiseen. Kun Länsi-Suomen Osuuspankki syntyi, sen kotipaikaksi tuli Rauma, mutta hallintokonttori oli Porissa. Kun uuden pankin hallinnon paikkoja jaettiin, oikeudenmukaiseksi jakotavaksi sovittiin pankkien omien pääomien suuruus.

Länsi-Suomen Osuuspankki näki päivänvalon vuonna 2006. Pian syntymän jälkeen iski maailmanlaajuinen finanssikriisi, joka kaatoi Yhdysvalloissa isojakin pankkeja. Seurannaisvaikutuksena pankkien vakavaraisuusvaatimukset ovat nousseet koti-Suomessa asti. Omien pääomien merkitys on kasvanut.
– Jälkikäteen katsottuna Länsi-Suomen Osuuspankin synty oli loistavasti ajoitettu, sanoo Kauppi joulukuussa 2016.
Simo Kauppi jäi eläkkeelle Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtajan tehtävästä 31.12.2016. Pankin uutena toimitusjohtajana aloitti 1.1.2017 Matti Kiuru.

______________________________________________________

Rakenteita pitää uudistaa Satakunnassakin

Länsi-Suomen Osuuspankin lisäksi Simo Kauppi on johtanut muuan muassa Satakunnan Kauppakamaria.
Hän antaa kiitosta maakunnan yrityselämälle aktiivisuudesta, erityisesti pk-yrityksille, joihin myös pääosa uusista työpaikoista syntyy.

Hän muistuttaa, että teollisuusvaltaiseen Satakuntaan osuu nyt erityisen kipeästi maailmanmarkkinoiden häiriöt kuten öljynhinnan alhaisuus ja Venäjän vastaiset pakotteet.

Kaupilla on myös viesti monelle satakuntalaiselle päättäjälle tulevaisuutta pohdittaessa.
– Satakunnan imago on valtakunnallisesti todellisuutta huonommassa huudossa.

Mistä se sitten johtuu? Kaupin mukaan siitä, että Satakunnassa ollaan erityisen hyviä luomaan asialle kuin asialle vastavoima. Maakunnallinen yhteistyö ei siksi suju, eikä energiaa enää riitä asioiden hoitoon Satakunnan ulkopuolella.

Hän patistaa päättäjiä myös pohtimaan rakenteiden uudistamista. Ratkaisuja pitäisi siis tehdä silloin kuin vielä itse voidaan valita, mitä tehdä, eikä vasta pakon edessä. Viittaus lienee tarkoitettu niin kuntiin, erilaisiin mandaattipaikkoihin monenlaisissa päätöksentekoelimissä kuin yritysjärjestelyihinkin.
– Näin luotiin Länsi-Suomen Osuuspankkikin. Vapaaehtoisesti, ennakoivasti. Ei vasta pakon edessä, korostaa Kauppi.
Simo Kauppi toivoo, että Satakunnassa ei käytetä liikaa energiaa
vastavoimien rakentamiseen.

Kim Huovinlahti