Positiivinen myös itseä kohtaan

– Hienointa tässä on, että sain nyt palkinnon, vaikka vasta kahden vuoden päästä olen virallisen määritelmän mukaan porilainen, iloitsi Veera Korhonen palkitsemistilaisuudessa perjantaina Porin Eetunaukiolla.

Määritelmän mukaan pitää asua puolet elämästään Porissa ollakseen oikea porilainen. 35-vuotias Korhonen on asunut Porissa 16 vuotta. Hän kertoo porilaisten aluksi kyselleen, että miksi ihmeessä muutit Poriin.
– Kun olin asunut täällä kymmenen vuotta, alettiin kysellä, miksi olen jäänyt. Siihen vastasin, että mihin ihmeeseen minä kotoani lähtisin!
Positiivinen asenne hehkuu Korhosesta. Hän tosin pitää itseään ennemmin realistina.
– Se ehkä näyttäytyy muille positiivisuutena. En jää turhaan märehtimään ja stressaamaan jotain sellaista, mille ei voi tehdä mitään.

Veera Korhonen on kotoisin Sotkamosta, Kainuusta. Hän tuli Satakunnan ammattikorkeakouluun opiskelemaan medianomiksi vuonna 2001.
– Halusin opiskella media-alaa, mutta ratkaisevinta opiskelupaikan valinnassa oli se, että ne tuntenut Porista ketään ennalta. Lähdin tuntemattomaan, hän kertoo.
– Ensimmäiset vuodet piti ottaa asenne, että jos minulle ei puhuta, puhun sitten itse. Sillä tavalla tutustuin ihmisiin, onneksi olen sosiaalinen tapaus.
Pian Porista löytyi rakkauskin. Viikonloppuna tuli 14 vuotta siitä, kun Veera ja avomies Tommi alkoivat pitää yhtä.

Medianomiksi Veera Korhonen valmistui joulukuussa 2007. Saman vuoden keväällä hän aloitti blogin pitämisen. Tyyliä metsästämässä -blogi on pysynyt siitä asti saman nimisenä ja ilmestynyt ilman taukoja.
– Olin pitänyt leikekirjaa haaveiden asuista. Siirsin sen digitaaliseen muotoon ja se vei mukanaan. Aluksi blogi oli harrastus, mutta vuodesta 2010 alkaen olen myös tienannut sillä. Tällä hetkellä noin puolet elannosta tulee blogin kautta, hän kertoo.
Lisäksi Korhonen on opiskellut valokuvaajaksi oppisopimuksella. Tällä hetkellä hän on kesätöissä Satakunnan Kansan valokuvaajana.

Blogin kautta on auennut monia mahdollisuuksia. Korhonen pääsi muun muassa Me Naiset -lehden EVEK -talk show’n keskustelijaksi.
– Nykyään ajattelen, että koskaan ei voi tietää, mitä hienoa voi tapahtua.
On Korhosella ollut vähemmän positiivisia hetkiäkin. Pahinta on ollut masennus, jota hän sairasti pitkään.
– Ajattelin vuosien ajan olevani luonteeltani pessimisti, mutta se johtui sairaudesta.
Eikä kukaan tietenkään voi koko ajan olla positiivisella mielellä. Korhonen tunnustaa olevansa vapaa-ajallaan välillä melkoinen erakko.
– Ja tämä ehdokkuus oli kyllä melkoinen taakka. Kun rämmin töissä vesisateessa Yyterissä kuvaamassa, oli tiukkaa pitää positiivisuutta yllä, hän nauraa.

Tsemppaaminen kannatti. Pori sai uuden positiivisemman, joka jakaa myönteistä elämänasennetta sosiaalisessa mediassa tehokkaasti. Hän kannustaa ihmisiä olemaan tyytyväisiä omaan ulkonäköönsä, olemaan sovussa itsensä kanssa. Blogilla on kuukaudessa reilut 40 000 eri lukijaa.
– Positiivisuus itseään kohtaan – se on ollut punainen lankani vuosikaudet. Somen keskusteluissa yritän kannustaa muita. Naisilla on niin paljon turhia itsetunto-ongelmia ja itsekriittisyyttä. Sanon aina, että lopeta puhumasta itsellesi rumasti. Kun on positiivinen fiilis itseä kohtaan, pystyy olemaan kiva muillekin. Se helpottaa niin monessa asiassa.

Positiivisin porilainen on henkilö tai yhteisö, jonka asenne henkii elämänmyönteisyyttä ja joka on ylpeä kotikaupungistaan. Titteli jaetaan vuosittain yleisöäänestyksen perusteella. Tänä vuonna ääniä kirjattiin noin 1 400. Voittaja osallistuu kilpailuun Suomen positiivisimman tittelistä.

Sanna Jääskeläinen