Sielujen välistä syvää sympatiaa

Yksinäisyys on yksi tämän päivän isoista ongelmista. Siitä on tullut uusin kansantautimme. Yli puolet suomalaisista on kokenut yksinäisyyttä jossain elämän vaiheessa. Sosiaaliset kontaktit eivät ole kaikille itsestäänselvyyksiä ja kuka tahansa voi jäädä yksin.

Yksi yksinäisyyden tunteen kokeneista on Porin keskustassa asuva Seija Kemppainen. Helpotusta yksin asuvalle Seijalle on kuitenkin tuonut Punaisen Ristin käynnistämä ystävätoiminta. Kemppaista on käynyt viime vuoden marraskuusta alkaen tapaamassa SPR:n koulutettu vapaaehtoinen Leila.
– Kun Seija avasi reilun vuosi sitten ensimmäisen kerran oven minulle, tiesin välittömästi, että tästä tulee tiivis ja lämmin ystävyyssuhde. Oletus oli oikea, meillä on synkannut oikein mainiosti ja näin on varmasti myös jatkossa. Eli ystävyydestämme tuli elinikäinen, vakuuttaa Leila.

Yksinäisyys voi olla ahdistavaa ja tuskaista. Sen myöntää myös Seija.
– Myös ryhmän ulkopuolelle jääminen satuttaa. Sitä voi helposti tuntea, et-ten kelpaa tai minua ei hyväksytä. Yksinäisyyttä saatetaan myös hävetä ja se voi tuntua pelottavalta. Sen takia siitä pitääkin puhua paljon enemmän, sanoo Seija.
SPR:n ystävätoiminta on hyvin monimuotoista. Perinteistä ystävätoimintaa on se, kun koulutettu ystävä käy ystävän kotona.
– Me olemme yhdessä suunnitelleet oman ohjelmamme. Tapaamme yleensä kerran viikossa. Päivä on aina torstai. Silloin lähdemme ensin ulkoilemaan aivan tähän lähitienoolle. Ulkoilulenkin jälkeen juomme kahvit ja jutustelemme meille molemmille kiinnostavista asioista, kertovat Seija ja Leila.

Ja juttuahan ystävyksillä riittää: mukavia muisteluksia takavuosilta ja pohdintoja nykypäivän asioista.
– Meidän välillämme on sielujen sympatiaa. Suurin syy siihen löytyy varmasti samanlaisesta huumorintajusta. Aina kun kohtaamme, nauramme silmät kosteina. Sekin on auttanut yhteisen sävelen löytymistä, että olemme molemmat tehneet työuramme asiakaspalvelussa. Olemme tottuneet kohtaamaan ihmisiä ja keskustelemaan aivan ventovieraidenkin kanssa, sanovat ystävykset.

Seijan ja Leilan esimerkki osoittaa, että ystävätoiminnassa voi jo pienellä ajankäytöllä pelastaa ja piristää jonkun ihmisen päivän.
– Yksinäisyydestä kärsivät varsinkin me ikäihmiset, mutta joukossa on myös nuorempia. Sukulaiset ovat usein kaukana tai heitä ei ole lainkaan. Silloin säännöllinen seura on oikein tervetullutta. Vapaaehtoisia tarvittaisiinkin lisää. Luulisi heitä tässä työttömyystilanteessa olevan tarjolla paljon tämänhetkistä enemmän. Se, että voit auttaa ja ilahduttaa muita ihmisiä, tuo sisältöä myös ystävätoiminnan harrastuksekseen ottaneen elämään, uskoo Seija.

Lisää vapaaehtoisia

Punainen Risti kouluttaa ystäväkursseilla uusia vapaaehtoisia toimintaan ja välittää vapaaehtoisia ystäviä toisen ihmisen läsnäoloa kaipaaville.
– Ystäviä haluavia on esimerkiksi Porin alueella jonossa noin 50. Haluaisimme kyllä tarjota heille ystävän, mutta vapaaehtoisten määrä ei kerta kaikkiaan riitä. Tarvitsemmekin lisää vapaaehtoisia vierailemaan vanhusten luona, toimimaan kaverina nuorelle, tapaamaan laitoksissa asuvia sekä järjestämään toimintaa Suomeen muuttaneille ihmisille. Huomioimme ystävää tarvitsevina ja ystävinä sekä naiset että miehet. Tavoitteenamme on löytää yhä monipuolisempia tapoja toimia ystävänä, korostaa SPR:n Satakunnan piirin terveyden ja hyvinvoinnin päällikkö Anne-Mari Hakuni.

Ystäväkursseja järjestetään eri puolilla Satakunnan piiriä. Porissa kurssit järjestetään yhteistyössä vapaaehtoistoiminnan keskus Liisan kanssa.
Vapaaehtoistoiminnan info pidetään 19.1. klo 17–19.30.
6.2. alkaa SPR:n ystäväpalveluun ja Liisan vapaaehtoistyöhön haluaville varsinainen täsmäkurssi, joka jatkuu 7.2. ja 13.2. ja päättyy 15.2.
Ilmoittautumiset infoon 13.1. mennessä ja täsmäkurssille 2.2. mennessä puh. 044 701 6636.

Vesa-Pekka Järvelä