Sydämissä ja talossa tilaa vieraille lapsille

Menossa on Ilkan perheen vilkkain päivähetki. Jälkikasvu on saapunut koulusta ja perheen isä töistä. Kenkärivi tuulikaapissa kielii lapsia olevan enemmän kuin yksi. Äiti Paula Ilkka ehtii kiireiltään istahtaa pöydän ääreen ja kertomaan paluumuuttajien historiasta. Paula ja aviopuoliso Kai ovat syntyperäisiä ulvilalaisia ja lyöttäytyivät yksiin jo kouluaikana. Suomea he ehtivät kulkea sinne ja tänne, kunnes veri veti takaisin kotikulmille.

Ilkat ovat mukana päivystävässä vastaanottoperhetoiminnassa, niinpä artesaaniksi opiskellut Paula toimii perhehoitajana. Oman jälkikasvun Lennin, 15, Mimosan, 10, ja Huugon, 5, lisäksi perheenjäsenenä on lasten serkku Jesse, 14. Hän menetti kolme vuotta sitten traagisesti äitinsä ja nuorimman sisaruksensa.
– Jesse oli jo muuttanut meille, kun kävimme pride-valmennuksen eli sijaisvanhempivalmennuksen. Siellä tulivat tutuiksi perhehoidon eri muodot ja kiinnostuimme vastaanottoperhetoiminnasta. Se tarkoittaa, että lapsi tai lapsia tulee meille lyhytaikaiseen sijoitukseen lyhyellä varoitusajalla. Mukana olemme olleet syksystä 2016. Siitä lähtien, kun se alkoi Porin yhteistoiminta-alueella, Paula Ilkka kertoo.

Tällä hetkellä päivystäviä perheitä on viisi. Sääntönä on, että vanhemmista on aina jompikumpi kotona.
– Minulla on työpuhelin. Kun siihen soitetaan päivystysviikollamme, haen tai haemme lapsen tunnin, kahden sisällä Porista Kalevanpuiston vastaanottokodista tai päivystävä sosiaalityöntekijä tuo lapsen tänne meille. Esimerkiksi yhtenä perjantaina kello 22 meille tuotiin pieni vauva. Perheisiin lyhytaikaisesti sijoitettavat lapset ovat pääosin alle 4-vuotiaita, ja heidän asiansa pyritään samaan järjestykseen nopeasti. He palaavat takaisin kotiin tai menevät uuteen kotiin.

Syinä lapsen lyhytaikaiselle sijoitukselle voivat olla vanhempien päihteiden käyttö, mielenterveysongelma, uupumus, sairastuminen. Sosiaalityöntekijä arvioi tilanteen, ja lapsi viipyy perheessä vain akuutin ajan.
Paula Ilkan mukaan luopumisen tuska on osa vastaanottoperhetoimintaa.
– Meillä on jo neljä lasta. Ei olisi kenenkään edun mukaista haluta lisää. Aika ei yksinkertaisesti riitä. Itse ehdin haaveilla lastensuojelutyöstä jo pitkään. Nyt saan tehdä sitä ja koko perheen voimin, Paula Ilkka kiteyttää hymyillen.

Vastaanottoperheen pääsyvaatimuksena on tavallisuus. Paula Ilkan mukaan kriteeriksi riittää tavallinen koti, jossa lasten asiat ovat kunnossa ja parisuhde voi hyvin.
– Toiminnassa on koko perhe mukana. Kerroimme jälkikasvulle alusta saakka, mihin ryhdyimme. Meillä on ollut vuoden aikana kymmenen sijoitettua lasta. Yhteiskesto on ollut noin kahdeksan kuukautta. Lapsen tullessa emme tiedä, kauanko hän on. Lapsi tulee aina osaksi perhettä, mutta viipyy vain hetken.

INFO:
Päivystävä vastaanottoperhetoiminta:
• Aloitti Porin yhteistoiminta-alueella vuosi sitten. Päivystäviä perheitä on viisi. Jompikumpi vanhemmista on kotona ja perheelle maksetaan päivystyksen ajalta korvaus.
• Syyskuun 17. päivään saakka on menossa valtakunnallinen Ajoissa kotiin -kampanja.
Sen avulla hankitaan uusia vastaanottoperheitä.
• Vastaanottoperheet käyvät pride-valmennuksen eli sijaisvanhempi-valmennuksen.
• Perheitä rekrytoi ja kouluttaa Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö.
• Tukena on myös Kalevanpuiston vastaanottokodin henkilökunta.
• Satakunnassa on myös vastaanottoperheitä, jotka eivät päivystä, vaan ottavat sijoituksen
perheensä tilanteen mukaan.
• Perheet kokoontuvat koulutuksellisissa vertaisryhmissä 4 – 5 kertaa vuodessa.
• Tarvetta on myös sijaisperheistä ja tukiperheistä.

Pia Rauhalammi