A-
A+
Poliisi tiedostaa viestinten käytön yleisyyden auton ratissa ja puuttuu voimiensa mukaan. Komisario Tuomo Katajisto huomauttaa, että pyöräilijöillekin on sattunut onnettomuuksia kännykkä kädessä.
Jukka Silvast
Jukka Silvast
Kansainvälinen 32 maahan ulottunut ESRA2-tutkimus paljastaa, että suomalaiset ovat kännykkäkansaa myös kuljettaessaan ajoneuvoa. Joka toinen (49,5 %) suomalainen kertoi ajaneensa ja puhuneensa kännykkään ilman handsfreetä viimeisen 30 päivän aikana, mikä on yli 20 prosenttiyksikköä eurooppalaista keskiarvoa enemmän. Yli kolmasosa suomalaisista on tarkistanut puhelimesta viestejä tai selaillut sosiaalista mediaa ratin takaa. Kävellessään näin on tehnyt lähes kaksi kolmasosaa (65,2 %) suomalaisista, ja pyörän satulassa reilu neljäsosa (26,5 %).
Eihän tuo ole salaisuus liikennettä vähänkään seuraavalle, ei myöskään komisario Tuomo Katajistolle Lounais-Suomen poliisilaitoksella Porissa.
Hän kaivoi tilastoista luvut viime vuoden sakotuksista – noin 600. Kuluvan vuodelle tilasto näyttää 135 sakkoa kirjoitetun aiheesta.
– Kun näitä lukuja tulkitaan, aika yleisiä nämä viestimenkäyttörikkomukset ovat, Katajisto näkee.
Kuinka suuri synti tämä ilmiö on? Sata euroa saa ainakin sakkoa.
Katajisto kuvaa ilmiötä siten, että törkeä ylinopeus ja rattijuopumukset saavat toki poliisissa enemmän huomiota. Kännykän käyttöä ratsataan silti edelleen samalla kun tarkkaillaan turvavöiden käyttöä. Tämä tapahtuu siten, että siviilipoliisiauto tarkkailee ja pysäytysauto poimii rikkojat sivuun.
Katajisto täsmentää, että iso osa näistä kännykkäsakoista kirjoitetaan juuri ratsioissa, sillä harvoin partioiva poliisiauto kääntyy kenenkään kännykkäratin perään.
Hän suostuu pohtimaan, miksi pykälää viestimen käytöstä liikenteessä rikontaan niin yleisesti. Kansalaisten keskuudessa niin turvavöiden käyttöpakko kuin kännykkäkielto olivat aikanaan jo kansaa jakavia määräyksiä. Handsfree-laitteet eivät ole iskeneet läpi kuten voisi kuvitella.
Sitä, onko ratin takana raskaan ajoneuvon kuljettaja, poliisi ei erottele. Sopivassa tilaisuudessa puututaan.
– On liikenteessä paljonkin erilaisia pieniä asioita, mitkä edellyttäisivät valvontaa, mutta täytyy katsoa, mihin poliisin resurssit riittävät, Katajisto sanoo.
Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen tulkitsee tutkimuksesta ulos sen, että käytön suhteellisesta yleisyydestä huolimatta kännykän käyttö ajon aikana liikenteessä ei saa yleistä hyväksyntää. Hyväksynnän antaa vain muutama prosentti tutkimukseen vastanneista. Eurooppalaisten vastaajien keskiarvoon verrattuna suomalaisten suhtautuminen on kuitenkin sallivampaa kuin muissa maissa keskimäärin.
– Liikenteessä laite on riski. Kännykkä vie huomion liikenteestä. Kännykän käyttäjä ei itse välttämättä edes huomaa aiheuttamiaan vaaratilanteita, huomio kun riittää vain siihen kännykkään, Valtonen sanoo.
Jos ajavat polkupyöräilijätkin luuri korvalla tai somettaen, komisario Katajistolta tulee toinen huomio Porista. Pyöräiljät ja autoilijat eivät kunnioita keskinäisiä väistämissääntöjä.
– Pyöräilijöitä loukkaantuu onnettomuuksissa aika paljon, hän sanoo.
Gallen-Kallelankatu 8
28100 Pori
Valtakatu 3
26100 Rauma