A-
A+
Kalanjalostajasta tuli ”isona” valokuvaaja
Elmeri Elo sanoo suosittelevansa vilpittömästi uranvaihtoa muillekin.
Elmeri Elo
Elmeri Elo joutui vaihtamaan aikuisiällä ammattia, kun olkapäät pettivät.
ASKO TANHUANPÄÄ
Aloitetaan valokuvaaja Elmeri Elon tarinan kertominen tämän jutun valokuvasta – sen on ottanut Elo itse kesken Rauman Lukon ja HPK:n liigaottelun. Naurahtaen hän sanoo, ettei edes halunnut valokuvaajaksi – Elo oli halunnut jatkaa alkuperäistä koulutustaan vastaavaa työtä kalanjalostajana.
– Olkapääni pettivät syksyllä 2012 ja edessä oli kaiken kaikkineen puolentoista vuoden mittainen sairausloma. Hyvä, että sain edes paidan päälle, käytännössä jouduin ryömimään sen sisälle. Ei ole varmaan mikään yllätys, että aikakin alkoi käydä pitkäksi. Kulutin aikaani katsomalla alasarjojen urheilua, mitä tahansa jokamiesautoilusta lähtien, Elo kertaa.
– Yhtenä päivänä pikkutytöstä lähtien valokuvausta harrastanut äitini lykkäsi sitten kameran käteeni, kun olin taas lähdössä johonkin jokkiskisaan. Ensi alkuun homma ei tuntunut ollenkaan omaltani, mutta jotenkin se alkoi vaan kiinnostaa ja tässä sitä nyt ollaan, Elo selvittää.
Elmeri Elo kertoo bonganneensa paikallisesta sanomalehdestä jutun, missä kerrottiin salibandyseura SalBan kauden alkavan seuraavana päivänä. Liki samalta istumalta hän soitti seuran tiedottajalle ja kysyi, saisiko peleissä kuvata. Tiedottajan nimi sattui olemaan Marko Östman.
Siitä päivästä lähtien nyt 41-vuotiaan Elon ja Östmanin tiet ovat kulkeneet käytännössä samaa rataa. Östman hommasi Elon seuraavaksi kuvaamaan Lukon pelejä ja seuraavassa vaiheessa Elo huomasi olevansa oppisopimuskoulutuksessa Östmanin ja Marko Savolaisen yhteisessä yrityksessä Tuotantotalo Traamassa.
– Pääsin vakuutusyhtiön tukemana töihin ja opiskelin niiden ohessa julkaisugrafiikan ammattitutkinnon. Sen jälkeen sain puolentoista vuoden mittaisen äitiyslomasijaisuuden Jarin Kuvakaupasta ja oman yrityksen eli toiminimi ElonKuvauksen perustin helmikuun ensimmäisenä päivänä viime vuonna.
– Jos äiti ei olisi antanut sitä kameraa ja jos oppisopimuspaikkaa ei olisi löytynyt, en todellakaan tiedä, mitä olisin alkanut tehdä. Loppuun asti uskoin, että pääsisin takaisin Uudessakaupungissa toimivaan Kalasetiin, mutta paluu ei koskaan onnistunut. Se oli äärettömän kova paikka, Elo tunnustaa.
– Nyt voin jo myöntää, että nautin tästäkin työstä. Ainakin se on paljon monipuolisempi kuin entinen ja ihmisetkin antavat enemmän kuin kalat, hän virnistää.
– Iso ero entiseen on myös siinä, että nyt kaikki on omalla vastuulla ja omissa käsissä tiivistää Elo.
Ykköskuvauskohteekseen Elmeri Elo nimeää empimättä urheilun, mutta yhtäläisesti menevät kaikki muutkin elämänalat yrityksistä alkaen.
– Urheilun haaste on siinä, että ei voi vähemmässäkään määrin vaikuttaa siihen, mitä kentällä tapahtuu. On oltava koko ajan hereillä, pitää osata ennakoida ja haistella tunnelmaa sekä mahdollisia jännitteitä, itse jalkapalloa kolmosdivisioonassa pelannut ja naisten Liigaa avustavana tuominnut Elo miettii.
– Asiakkaistani Lukko on työmäärällisesti suurin. Seuraavina tulevat jääkiekon SM-liiga ja Viestintätoimisto Bonden työt. Olemme Östmanin Markon kanssa Bondessakin aika tiivis taistelijapari, molemmat ollaan samanlaisia urheilu- ja kotiseuturomantikkoja, Elo kuvaa.
Östman ja Elo ovat toteuttaneet yhdessä myös Rauman kaupungin kiitosta saaneet agenttielokuvat.
Sinua voisi kiinnostaa myös nämä
