Seu­ra­tes­sa kes­kus­te­lua suo­ma­lais­ten suh­tau­tu­mi­ses­ta per­heen pe­rus­ta­mi­seen ja sa­mal­la las­ke­vaan syn­ty­vyy­teen on ai­het­ta nos­taa kat­se van­hem­muu­den vas­tuu­seen.

Meil­lä Sa­ta­kun­nas­sa lä­hes joka ti­lai­suu­des­sa kan­ne­taan huol­ta maa­kun­tam­me ikä­ra­ken­tees­ta ja hei­kos­ta syn­ty­vyy­des­tä sen ohel­la, et­tä vah­vas­ta työ­voi­ma­tar­pees­ta huo­li­mat­ta on vä­kem­me har­maan­tu­mas­sa en­nä­tys­vauh­dil­la.

Sa­mal­la kun lap­sia syn­tyy en­nä­tys­vä­hän ja lap­si­per­hei­siin koh­dis­tu­via tu­ki­toi­mia tar­vi­taan en­nä­tyk­sel­li­sen pal­jon, on osa puo­lu­eis­ta nos­ta­nut esil­le, et­tä tasa-ar­von, yh­te­näis­ten työ­mark­ki­noi­den ja las­ten yh­te­näis­ten mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan oli­si lap­sel­le tar­jot­ta­va ko­ko­päi­väi­nen hoi­to­paik­ka. Kai­ken hui­puk­si tätä pe­rus­tel­laan las­ten edun mu­kai­ses­ti?

Sa­mal­la kun näh­dään pe­ru­soi­keu­te­na, et­tä lap­sen ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta on olen­nais­ta ol­la van­hem­pien työ­mark­ki­na­ti­lan­tees­ta riip­pu­mat­ta en­si­si­jai­ses­ti am­ma­til­li­sen osaa­mi­sen ope­tuk­ses­sa, on ky­syt­tä­vä min­ne on ka­don­nut van­hem­muu­den tah­to ja tai­to kas­va­tus­vas­tuu­na?

Use­at kun­nat jou­tu­vat so­peut­ta­maan ta­lout­taan jo pel­käs­tään muut­tu­van ikä­ra­ken­teen­sa vuok­si ja on su­rul­lis­ta seu­ra­ta, mi­ten me ai­kui­set kui­ten­kin pe­rus­te­lem­me hel­pom­man ar­kem­me ta­voit­tei­ta las­ten edun kus­tan­nuk­sel­la! Lap­si kai­paa yk­si­löl­lis­tä kon­tak­tia ja van­hem­pi­aan en­sim­mäi­si­nä vuo­si­naan ja saa tar­vit­ta­vaa hoi­vaa myös hoi­dos­saan, mut­ta mi­kään it­sei­sar­vo ei voi ol­la, et­tä per­heen yh­des­sä­o­lo ja van­hem­muus voi­tai­siin pi­tää ul­kois­tet­tu­na lap­sen kas­vun kan­nal­ta pa­rem­pa­na. Sa­mal­la kun ju­lis­tam­me sub­jek­tii­vi­sen päi­vä­hoi­to-oi­keu­den ra­jauk­sen pois­ton tuo­mia tasa-ar­von hyö­ty­jä, li­sääm­me sa­mal­la pai­net­ta muun mu­as­sa ryh­mä­ko­ko­jen kas­vat­ta­mi­seen kou­lu­luo­kis­sa ja päi­vä­ko­ti­ryh­mis­sä, jos­ta eni­ten kär­si­vät ne, jot­ka elä­män al­ku­tai­pa­leel­la sitä tu­kea eni­ten to­del­li­suu­des­sa kai­pai­si­vat.

Elä­es­säm­me ak­tii­vis­ta ja vi­rik­keel­lis­tä per­he-elä­mää, siir­ty­kääm­me te­o­ri­ois­ta te­koi­hin ja näin ol­len mah­dol­lis­te­taan ne yh­tei­set het­ket ja te­ke­mi­set yh­des­sä las­tem­me kans­sa us­ko­en, et­tä me ihan ta­val­li­set van­hem­mat em­me ole täy­del­li­siä kas­vat­ta­jia, mut­ta riit­tä­vän hy­viä omil­le lap­sil­lem­me!

Kal­le Lep­pi­kor­pi

kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja, Rau­ma