Nyt on se het­ki! Näi­den kes­ki­tal­ven synk­kien, ko­ro­nan ras­kaut­ta­mien päi­vien hel­po­tuk­sek­si ke­ho­tan et­si­mään Yo­u­Tu­bes­ta kuul­ta­vak­si ja kat­sot­ta­vak­si iki-iha­nan, Au­ne Haar­lan sa­noit­ta­man Su­vi­se­re­na­din. Sen sä­vel­si ja le­vyt­ti ai­koi­naan Kau­ko Käyh­kö. It­sel­le­ni kos­ket­ta­vim­mak­si on vuo­sien ai­ka­na muo­dos­tu­nut Pasi Kau­nis­ton esi­tys, eh­kä­pä osit­tain vi­de­on kau­nii­den, ke­säis­ten nä­ky­mien vuok­si. Ot­ta­kaa en­sin esi­ma­kua näin leh­des­tä lu­kien ja sit­ten ko­neel­le. Ke­ho­tan her­kim­piä va­raa­maan sii­nä vai­hees­sa jo­tain sil­mä­kul­mien kui­vaa­mi­seen so­pi­vaa!

Taa met­sien, kerä au­rin­gon vai­pui, kuin et­sien sa­tu­ran­to­ja ou­dom­man maan, sa­tu­ran­to­ja ou­dom­man maan./ Va­na­moi­den ja ma­ta­ran tuok­su, su­ven rai­kas nyt yl­lä on haan…Voi­ko enää kau­niim­min ku­vail­la ke­säi­sen au­rin­gon­las­kun luo­mia tun­te­muk­sia. Sii­nä jo­kai­nen jää poh­ti­maan omien sa­tu­ran­to­jen­sa nä­ky­miä.

Yön rus­ko­jen, hä­my­tie­tä käyn lem­pee­si us­ko­en, tu­tun hil­jai­sen ik­ku­nas taa./ Si­nut löy­tä­en lau­lu­ni hel­lä, yli koi­vi­kon kai­kua saa… Yön rus­kot ei­vät tar­koi­ta au­rin­gon­las­kun iki-iha­nia vä­re­jä ho­ri­son­tin ylä­puo­lel­la, vaan ke­säi­sen kes­kiy­ön va­loi­sal­la tai­vaal­la (Rau­mal­la klo 01.32) nä­ky­viä pu­na­rus­kei­ta, hen­to­ja ku­vi­oi­ta. Au­rin­ko ylet­tyy poh­jois­na­van ta­kaa juu­ri ja juu­ri ne maa­lai­le­maan kä­des­sään ole­val­la pens­se­lil­lä. Omaa su­vi­öis­tä hä­my­tie­tään muis­taa jo­kai­nen kä­vel­leen­sä nuo­ruu­den­rak­kaan­sa luok­se – sil­loin jos­kus. Tai muis­taa sei­so­neen­sa erään ik­ku­nan koh­dal­la. (Ja py­säh­tyy sii­nä vie­lä­kin vuo­si­kym­me­niä myö­hem­min joka ker­ta ohi kul­kies­saan.)

Taa leh­vien, tämä kut­su soi luok­se­si eh­tien, uni­ver­hos­sa sil­mäs­kö lie./ Tänä yö­nä jos nau­ru­si helk­kää, mi­nut pil­viin se rie­mul­laan vie… Mi­ten­kä­hän nä­tim­min sa­no­jaan aset­te­li­si, kun poh­tii rak­kaan mah­dol­lis­ta vie­lä he­reil­lä ole­mis­ta. Lop­pu­tu­lok­se­na kui­ten­kin on le­vi­taa­tio pil­vien kes­kel­le.

Tie­dok­si muu­ten lu­ki­jal­le, et­tä kuu­den kuu­kau­den ku­lut­tua on sy­dän­su­vi!

MAT­TI PUR­SI­HEI­MO