Ta­pio Num­mi

Suo­men met­sä­kes­kus

Eu­ra­lai­nen Heik­ki Pu­put­ti kas­vat­taa jou­lu­kuu­sia ja val­mis­taa eri­lai­sia ha­vu­ko­ris­tei­ta. Tuot­tei­na on ha­vuis­ta teh­ty­jä köyn­nök­siä, nip­pu­ja, pal­lo­ja ja krans­se­ja, ja se­son­ki on syk­sy en­nen jou­lua. Tuot­teil­la oli­si me­nek­kiä enem­män­kin, mut­ta toi­min­taa jar­rut­taa yl­lät­tä­vä asia: ko­ris­te­ha­vu­ja ei saa lä­hi­seu­dul­ta tar­peek­si. Pu­put­ti toi­voo­kin, et­tä en­si syk­sy­nä tääl­lä in­nos­tu­taan ke­rää­mään ko­ris­te­ha­vu­ja ja saa­daan alu­eel­le li­sää tu­loa. Ha­vu­ja voi tar­jo­ta myös pai­kal­li­sil­le kuk­ka­kaup­pi­ail­le.

Pu­put­ti os­taa kah­ta eri­lais­ta ha­vua. Köyn­nös­ha­vuik­si tar­vi­taan 35 sen­tin pi­tui­sia ha­vu­ja, joi­den leik­kaus­lä­pi­mit­ta saa ol­la enin­tään 8 mil­liä. Nip­pu­ha­vut ovat 50–70 sen­tin pi­tui­sia, ja leik­kaus­lä­pi­mit­ta saa ol­la enin­tään 15 mil­liä. Ne si­do­taan 5 ki­lon ni­puik­si. Ha­vu­jen tu­li­si ol­la hy­vän vih­rei­tä, tuu­hei­ta ja ryh­dik­käi­tä. Neu­la­set ei­vät saa ol­la rus­kei­ta tai pois ka­ris­sei­ta. Jä­kä­lää sal­li­taan vain vä­hän.

Tar­vit­ta­vat ha­vut ovat pää­o­sin ko­ti­mais­ta kuus­ta. Myös ul­ko­lais­ten pui­den, ku­ten ser­bi­an­kuu­sen tai pih­dan, ha­vuil­la on ky­syn­tää. Par­hai­ta ke­ruu­koh­tei­ta ovat yli kol­me­met­ri­set hoi­de­tut kuu­sen­tai­mi­kot, jois­sa ei ole mui­ta var­jos­ta­via pui­ta. Sa­mal­le koh­teel­le voi tul­la uu­des­taan muu­ta­man vuo­den pääs­tä. Myös met­sä­tei­den ja pel­to­jen reu­nat ovat hy­viä ke­ruu­koh­tei­ta.

Ha­vu­jen ke­ruu­ai­ka al­kaa syys-lo­ka­kuun vaih­tees­sa ja jat­kuu mar­ras­kuun lop­puun. Ha­vu­jen tu­li­si ol­la ke­ruun al­ka­es­sa le­po­ti­las­sa, mikä var­mis­tuu en­sim­mäi­sil­lä yö­pak­ka­sil­la. Ke­ruun jäl­keen ha­vut va­ras­toi­daan var­jos­sa ja vii­le­äs­sä. Työ­vä­li­neik­si so­pi­vat hy­vät puu­tar­ha­sak­set. Kor­ke­am­mal­ta ke­rät­tä­es­sä avuk­si tar­vi­taan pit­kä­var­ti­nen ok­sa­leik­ku­ri.

Puut yh­teyt­tä­vät val­ta­o­sin lat­va­o­sal­laan. Ha­vu­jen ke­ruul­la ei ole mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta kuu­sen kas­vuun, kun­han kas­va­maan jä­te­tään 60 % elä­vää lat­vus­ta puun pi­tuu­des­ta. La­hon ris­ki on pie­ni, kos­ka leik­kaus­pin­nat ovat pie­niä ja puun run­koon jää etäi­syyt­tä.

Pu­put­ti mak­saa ly­hy­em­mis­tä ha­vuis­ta eu­ron ki­lol­ta ja pi­dem­mis­tä nip­pu­ha­vuis­ta 80 sent­tiä ki­lol­ta. Ke­ruu­työs­sä voi pääs­tä hy­viin­kin tun­ti­an­si­oi­hin, mut­ta ke­ruu­pai­kan tu­lee ol­la hyvä ja kul­je­tus­mat­ko­jen ly­hyi­tä.

Ha­vu­jen ke­ruu­seen tar­vi­taan maa­no­mis­ta­ja lupa, ja sii­tä on syy­tä va­rau­tua mak­sa­maan koh­tuul­li­nen kor­vaus. Hy­väs­tä koh­tees­ta voi ke­rä­tä use­am­mal­la ker­ral­la yh­teen­sä jopa 3 000 ki­loa, jol­loin tu­lot ovat suu­rem­mat kuin en­si­har­ven­nuk­ses­ta.

Käy­tän­nön opas­tus­ta ko­ris­te­ha­vu­jen ke­ruu­seen saa Eu­ras­sa 29.8. jär­jes­tet­tä­väl­lä kurs­sil­ta, kat­so www.met­sa­kes­kus.fi/ta­pah­tu­mat, sekä Heik­ki Pu­pu­til­ta.