SV SAL­LI SAAS­TA­MOI­NEN

Lal­lis­kan­sal­la ja siel­lä esiin­ty­neil­lä ar­tis­teil­la on hy­viä muis­to­ja 1980-lu­vul­la suo­si­on­sa hui­pul­la ol­lees­ta Köy­li­ön Lal­lin­ta­los­ta, jo­ten enem­pää ylei­söä kuin esiin­ty­ji­ä­kään ei ole pa­hem­min tar­vin­nut sin­ne hou­ku­tel­la.

– Ta­ri­noi­ta pai­kas­ta riit­tää. Lal­lis on tut­tu it­sel­le­kin omas­ta nuo­ruu­des­ta­ni. Siel­tä on pal­jon muis­to­ja, mut­ta kun aloin he­rät­tää ta­loa uu­del­leen hen­kiin, aloin vie­lä eri ta­val­la kai­vel­la ar­kis­to­ja, Tomi Virén Eu­ra­e­vent­sis­tä ker­too.

Jo nyt Lal­lik­sen ta­ri­nois­ta sai­si mel­koi­sen opuk­sen kir­joi­tet­tua, mut­ta ta­ri­nat jat­ku­vat. Eu­ra­e­vents vuok­ra­si ta­lon Köy­lin Maa­ta­lous­tuot­ta­jil­ta ja käyn­nis­ti hu­vi­toi­min­nan vii­me lo­ka­kuus­sa uu­del­leen.

– Kai­ken taus­tal­la on in­to­hi­mo ta­pah­tu­mien jär­jes­tä­mi­seen. Opin tyk­kää­mään sii­tä jär­jes­tä­es­sä­ni ta­pah­tu­mia Eu­ran ur­hei­lu­ta­lol­la. Ha­lu­sin teh­dä nii­tä enem­män kuin muu­ta­man vuo­des­sa. Nau­tin, kun ih­mi­set koh­taa­vat toi­si­aan iloi­sis­sa mer­keis­sä.

Tomi Viré­nin en­sim­mäi­nen oma muis­to Lal­lin­ta­los­ta liit­tyy Yö-yh­ty­ee­seen.

– Yö käyn­nis­ti ai­na Lal­lin­ta­lon ke­vät­kau­den ja päät­ti syys­kau­den. Yön oli tar­koi­tus ava­ta kau­si myös tänä ke­vää­nä yh­des­sä Ves­te­ri­nen Yh­ty­ei­neen kans­sa.

Kau­den avaa nyt 16. maa­lis­kuu­ta Stra­to­va­rius ja Lazy Bo­nez. 12. huh­ti­kuu­ta Lal­lin­ta­lol­la viih­dyt­tää J. Kar­ja­lai­nen.

– Kar­ja­lai­nen on teh­nyt lau­lun Lal­lin ku­mau­tus. Olem­me esit­tä­neet hä­nel­le toi­veen, et­tä lau­lu kuul­tai­siin huh­ti­kuus­sa.

Ves­te­ri­nen Yh­ty­ei­neen saa kor­ka­ta Lal­lin­ta­lon 25. tou­ko­kuu­ta yh­des­sä Ep­pu Nor­maa­lin kans­sa.

Lal­lin­ta­lo on kes­kel­lä ei mi­tään. Hyvä, et­tei us­ko vä­lil­lä lopu met­sä- ja pel­to­tei­tä ajel­les­sa, mut­ta pe­ril­lä paik­ka on täyn­nä elä­mää. Ta­loa ei ole muu­tet­tu, ai­no­as­taan laa­jen­net­tu, uu­dis­tet­tu hy­väl­lä ta­val­la ja pi­det­ty kun­nos­sa. Alun­pe­rin se on ra­ken­net­tu suo­je­lus­kun­ta­ta­lok­si vuon­na 1928. Hu­vi­toi­min­ta ta­los­sa al­koi vuon­na 1960. 2000-lu­vul­la huvi-il­to­ja jär­jes­tet­tiin enää sa­tun­nai­ses­ti ja vuon­na 2012 toi­min­ta lop­pui ko­ko­naan.

Talo oli vii­me syk­sy­nä huvi-il­toi­na täyn­nä.

– Jou­lun ai­kaa mi­nul­la oli hen­gäh­dys­tau­ko ja eh­din miet­tiä, mitä jos ih­mi­set ei­vät oli­si tul­leet? Olin ot­ta­nut ison ris­kin, sil­lä huvi-il­toi­na saat­toi ol­la kak­si­kin ni­me­käs­tä esiin­ty­jää. On­nek­si il­lat oli­vat on­nis­tu­nei­ta.

Ylei­sö­kyy­di­tyk­set oli­vat ai­ka­naan tär­ke­äs­sä roo­lis­sa Lal­lin­ta­lol­le. Ne kul­ke­vat myös ny­kyi­sin van­ho­ja reit­te­jä mu­kail­len Tu­rus­ta, Uu­des­ta kau­pun­gis­ta, Rau­mal­ta, Po­ris­ta ja Huit­ti­sis­ta.

Näl­käi­se­nä ja ja­noi­se­na Lal­lin­ta­lol­la ei tar­vit­se ol­la, vaik­ka ol­laan pit­kien vä­li­mat­ko­jen pääs­sä ra­vit­se­mus­liik­keis­tä.

– Tar­jol­la on ruo­kaa ja juo­maa. Ta­lol­le on ke­hi­tet­ty myös oma hui­ko­pa­la, Köy­li­ö­läi­nen. Se on lä­hi­ruo­kaa par­haim­mil­laan, sil­lä pii­raan on ke­hit­tä­nyt pai­kal­li­nen lei­po­mo ja mak­ka­ran sen si­sään Ki­vi­ky­län Ko­ti­pal­vaa­mo.