A-
A+
Mikko Peltola
Veneilykausi on nyt parhaimmillaan, ja vesiliikenteensä sattuu vahinkoja yhtä lailla kuin tieliikenteessäkin. Tyypillisiä vesiliikenteen pulmatilanteita tuovat tekninen vika tai veneen huollon laiminlyönti. Vesillä vahinkoja syntyy myös merimiestaitojen puutteista, virhearvioinneista ja suoranaisesta huolimattomuudesta.
– Meripelastajat kehottavat veneilijöitä valmistautumaan huolellisesti vesille lähtöön, kertaamaan meritaitoja ja ottamaan muut vesiliikkujat huomioon, sanoo Lauri Mäkinen Reposaaren Meripelastajista.
Reposaaren Meripelastajat on yksi vanhimmista Suomen Meripelastusseuran jäsenyhdistyksistä. Sen toiminta-alue kattaa Luvialta Merikarvialle ja Kokemäenjokea pitkin Ulvilaan. Tukikohta on Reposaaressa, jossa sijaitsee sen meripelastusasema. Seuran toiminta keskittyy pääasiassa avovesikaudelle, käytännössä vapusta loppusyksyyn, jäiden tuloon saakka. Luvialta etelään vesiliikkujia palvelee Rauman Meripelastusyhdistys.
– Yhteistyö raumalaisten kanssa sujuu hyvin. Esimerkiksi reposaarelaisten ja raumalaisten kanssa järjestetään myös yhteisharjoituksia, Mäkinen sanoo.
Vapaaehtoisten meripelastajien toiminta perustuu auttamisen haluun ja pyyteettömän työhön. Tällä toiminnalla on Suomessa jo lähes 125-vuotiset perinteet. Rajavartiolaitos on Suomen johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoiminnan järjestämisestä merellä. Vapaaehtoisista toimijoista Suomen Meripelastusseura on Rajavartiolaitoksen keskeisin yhteistyökumppani.
– Meidän päätehtävämme on auttaa rannikolla merihätään joutuneita. Päivystämme 24/7, vaikka toiminta on täysin vapaaehtoista. Toimintaan kuuluu myös työtä veneilyturvallisuuden parantamiseksi. Jaamme tietoa turvallisesta veneilystä ja pyrimme vaikuttamaan vesiliikenteen asenteisiin, Mäkinen sanoo.
Lauri Mäkinen muistuttaa, että merihätään joutuneet ihmiset pelastetaan korvauksetta, mutta veneen siirrosta saatetaan joutua perimään kulukorvaus.
– Tämänkin voi ehkäistä hankkimalla Suomen Meripelastusseuran Trossi-palvelun, jolla varmistaa myös veneelle avun. Trossilla saat avun myös veneellesi 80 euron vuosimaksulla ja samalla tuet vapaaehtoista meripelastustyötä.
Reposaaren Meripelastajien käytössä on kaksi pelastusvenettä. Pienempi vene on 6,9-metrinen kahden perämoottorin avovene Repo, sitä säilytetään sisätiloissa ja lasketaan veteen tehtävälle lähdettäessä. Toinen vene on 13,5-metrinen alumiinialus Rantamo.
– Tehtäviä aktiivikaudella on noin 20–30. Vilkkaampi kausi on yleensä touko- ja kesäkuun vaihde, kun veneet lasketaan vesille. Heinäkuun alkuun mennessä meille oli tullut 15 avustustehtävää, Mäkinen kertoo.
Reposaaren meripelastajien aktiivijoukko koostuu noin 25 vapaaehtoista. Yhdistykseen kuuluu enemmänkin jäseniä, myös veneiden huoltoon ja koulutustoimintaan tarvitaan apuja. Muutamia uusia harjoittelijoita otetaan joka vuosi.
– Veneissä oleva aktiivijoukko harjoittelee kesäaikaan viikoittain 4–5 tuntia ja päälle vielä päivystykset. Kesäisin ei ehdi kyllä muuta harrastaa, Mäkinen sanoo.
Kesäkuun lopussa raumalaisilla meripelastajilla oli aihetta iloon, Syväraumanlahden satamassa kastettiin uusi pelastusvene Merihelppi. Se aloittaa Rauman Meripelastusyhdistyksen päivystysaluksena heinäkuun lopulla. Merihelppi on 8,6 metriä pitkä, 2,8 metriä leveä ja se on varustettu 250 hevosvoiman perämoottorilla. Rauman uusi pelastusvene on Rauman Meripelastusyhdistyksen ja Reijo Rautauoman säätiön yhteinen hanke, jota tuki myös LähiTapiola.
Ravintie 1
28130 Pori
Isokatu 21
26100 Rauma