AS­KO TAN­HU­AN­PÄÄ

Rau­ma­lai­sen Moto-Rau­man yrit­tä­jä­nä rei­lut kak­si vuot­ta toi­mi­nut Juha-Pek­ka Vä­li­vii­ta esit­te­lee in­nois­saan uu­den ne­li­pyö­rä­mön­ki­jän li­sä­va­rus­tei­ta asi­aan vih­kiy­ty­mät­tö­mäl­le toi­mit­ta­jal­le. Sa­no­ma on yk­sin­ker­tai­nen eli va­rus­tei­den kiin­nit­tä­mi­nen ja ir­ti­ot­to käy hel­pos­ti ja mikä tär­kein­tä myös il­man tar­pee­ton­ta voi­maa.

– Esi­mer­kik­si pe­rä­kär­ryn voi kiin­nit­tää ihan sa­mal­la ta­val­la kuin au­ton pe­rä­kär­ryn eli ai­sa kiin­ni nup­piin ja me­nok­si. Vai­keu­sas­te vä­hän kas­vaa, kun mu­ka­na on hyd­rau­liik­kaa, mut­ta sii­nä­kään ei in­si­nöö­ri­tai­to­ja tar­vi­ta, Vä­li­vii­ta va­kuut­taa.

Jii­Pee Vä­li­vii­dan mu­kaan kaik­ki ny­kyi­sin myyn­nis­sä ole­vat mön­ki­jät ovat trak­to­ri­mön­ki­jöi­tä, joil­la voi ajaa niin met­säs­sä kuin maan­tiel­lä­kin. Ne so­vel­tu­vat myös 15-vuo­ti­ai­den en­sim­mäi­sik­si ajo­neu­voik­si, kun­han omis­taa mo­po­au­to­kor­tin. Ai­kui­sil­le riit­tää, et­tä ajo­kor­tis­sa on mer­kin­tä B.

– Sitä on syy­tä ko­ros­taa, et­tä mön­ki­jä ei ole trak­to­ri, vaik­ka pu­hu­taan­kin trak­to­ri­mön­ki­jöis­tä. Trak­to­reik­si­kin nii­tä toki re­kis­te­röi­dään, mut­ta sii­nä ta­pauk­ses­sa pai­noa on jo pal­jon enem­män kuin näis­sä ka­tu­veh­keis­sä. hän va­lis­taa.

Vä­li­vii­ta sa­noo mön­ki­jä­kau­pan käy­vän kuu­mim­mil­laan tal­vel­la, kun tai­vaal­ta pu­to­aa yl­lät­tä­en ta­val­lis­ta enem­män lun­ta alas.

– Lä­hes kaik­ki tal­vel­la myy­tä­vät mön­ki­jät va­rus­te­taan lu­mi­au­ral­la ja tar­jol­la on myös te­la­sar­jo­ja, jot­ka li­sää­vät mah­dol­li­suuk­sia liik­kua vä­hän sy­vem­mäs­sä­kin han­ges­sa. Ket­juil­la va­rus­tet­tu mön­ki­jä os­te­taan usein moot­to­ri­kel­kan kor­vaa­jak­si, sil­lä sen omi­nai­suu­det ovat muu­ten pal­jon mo­ni­puo­li­sem­mat.

– Lu­mi­au­ran li­säk­si ai­ka moni mön­ki­jä va­rus­te­taan myös pe­rä­kär­ryl­lä, joko lava- tai tuk­ki­kär­ryl­lä, jos­sa voi ol­la mu­ka­na myös tuk­ki­puo­mi. Me ta­val­li­set va­paa-ajan­käyt­tä­jät voim­me läh­teä ha­ke­maan esi­mer­kik­si polt­to­pui­ta ta­ka­met­säs­tä, mut­ta am­mat­ti­met­su­reil­le mön­ki­jä on lä­hin­nä kei­no siir­tyä hel­pom­min ja no­pe­am­min sa­han kans­sa pai­kas­ta toi­seen, tie­tää Vä­li­vii­ta.

Mui­ta mön­ki­jään tar­jol­la ole­via li­sä­va­rus­tei­ta ovat muun mu­as­sa hie­kan tai lan­noit­teen le­vit­tä­jä, niit­to­silp­pu­ri, pe­rä­le­vy, jyrä, suk­sil­la va­rus­te­tut kär­ryt, ah­kio, pyö­ril­lä kul­ke­va hal­kai­su­ko­ne, tie­la­na ja ruis­ku­tus­vau­nu.

– Mön­ki­jää on help­po ke­hua mo­ni­puo­li­sek­si kul­ku­vä­li­neek­si, jota voi suo­si­tel­la niin per­heen tei­nil­le kuin vaa­ril­le­kin. Sil­le löy­tyy ai­na jo­tain käyt­töä esi­mer­kik­si oma­ko­ti­ta­lon pi­ha­pii­ris­tä tai mö­kil­tä.

– Mön­ki­jä on myös erit­täin help­po kä­si­tel­lä, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta sii­hen liit­tyy myös omat vaa­ra­te­ki­jän­sä var­sin­kin maas­tos­sa. Suu­rin uh­ka on kaa­tu­mi­nen. Se täy­tyy muis­taa kai­kis­sa olo­suh­teis­sa, et­tä liik­keel­le ei saa läh­teä il­man kun­nol­lis­ta ky­pä­rää, Vä­li­vii­ta muis­tut­taa.