SV Bir­git­ta Mä­ki­ta­lo

Pyy­kit le­pat­ta­vat iloi­ses­ti ik­ku­nois­sa. Graf­fi­te­ja nä­kyy sei­nis­sä. Lii­ken­ne on kaa­ot­tis­ta ja par­kis­sa pol­ku­pyö­rät il­man sa­tu­loi­ta. Pai­kal­li­set ovat ir­rot­ta­neet sa­tu­lat pyö­ris­tään var­kau­den pe­los­sa.

Use­an maan­jä­ris­tyk­sen mur­jo­mas­sa kau­pun­gis­sa on pal­jon mie­len­kiin­toi­sia näh­tä­vyyk­siä eri ai­ka­kau­sil­ta ja sa­to­ja pik­ku­pi­az­zo­ja. Kes­kus­tas­sa ei näy iso­ja puis­to­ja. Luon­to­koh­tei­ta et­si­vät mat­kaa­vat Na­po­lin­lah­den saa­ril­le tai yh­dek­sän ki­lo­met­riä kes­kus­tas­ta Ve­su­viuk­sen yh­tey­des­sä ole­val­le luon­non­puis­ton alu­eel­le. Me­lui­sas­sa suur­kau­pun­gis­sa asuu to­del­la rik­kai­ta, mut­ta myös to­del­la köy­hiä.

Pi­az­za Mu­ni­ci­pi­on lai­dal­la sei­soo ko­mea Cas­tel Nuo­vo. Lin­nan to­rin­puo­lei­nen jul­ki­si­vu vai­kut­ta­vi­ne mar­mo­ri­port­tei­neen my­kis­tää kul­ki­jan. Na­po­lis­sa on mon­ta mu­se­o­ta, jois­ta maa­il­man laa­jim­piin ja par­haim­piin kuu­luu ar­ke­o­lo­gi­nen mu­seo. Ita­li­an yk­si rik­kaim­mis­ta mu­se­ois­ta on Ku­nin­gas Kaa­le III:lle met­säs­tys­ma­jak­si vuon­na 1738 ra­ken­net­tu Ca­po­di­mon­ten pa­lat­si, joka si­jait­see laa­jan, met­säi­sen puis­ton kes­kel­lä. Pa­lat­sis­sa on esil­lä Far­ne­se-ko­ko­el­mia, jot­ka kuu­lu­vat kan­sain­vä­li­ses­ti­kin ar­vi­oi­den tär­keim­piin kreik­ka­lais-roo­ma­lai­siin tai­de-esi­nei­siin. Kuu­lui­sa ja ko­mea oop­pe­ra­ta­lo San Car­lo tar­jo­aa mo­ni­puo­li­sen klas­si­sen mu­sii­kin oh­jel­mis­ton li­säk­si myös ba­let­tia. En­ti­sen te­at­te­rin sa­liin mah­tuu jopa 3 000 kuu­li­jaa ker­ral­la.

Pat­saat ja suih­ku­läh­teet kuu­lu­vat ka­tu­ku­vaan, us­kon­to ja py­hi­myk­set mo­nen ita­li­a­lai­sen ar­keen. Na­po­lis­sa on eri­lai­sia kirk­ko­ja, joi­hin liit­tyy kiin­nos­ta­vat ta­ri­nan­sa. Kau­pun­gis­sa pää­see tu­tus­tu­maan myös van­hoi­hin ka­ta­kom­bei­hin. Kreik­ka­lais-roo­ma­lai­seen ve­si­joh­to­jär­jes­tel­mään kuu­lu­vat maa­na­lai­set tun­ne­lit ovat sy­väl­lä maan al­la ja ne tar­jo­si­vat asuk­kail­le tur­vaa myös so­dan ai­ka­na.

Na­po­lil­la on pit­kä his­to­ria. Eri tyy­li­la­jien ja vuo­si­sa­to­jen vaih­te­lut nä­ky­vät ka­tu­ku­vas­sa. Kau­pun­gin kes­kus­ta kuu­luu Unes­con maa­il­man­pe­rin­tö­lis­tal­le. Kes­kus­tas­ta löy­tyi myös lei­von­nai­sis­taan kuu­lui­sa van­ha kah­vi­la Gran Caf­fe Gamb­ri­nus, jon­ka sa­leis­sa ovat is­tu­neet mo­net kuu­lui­suu­det.

Vi­reä Na­po­li on mo­ni­puo­li­nen kult­tuu­ri­kau­pun­ki, jon­ne myös suu­ret ris­tei­ly­a­luk­set jät­tä­vät päi­väk­si tu­ris­tin­sa. Luu­li­si miel­tä rau­hoit­ta­van kuul­les­sa­ni, et­tä käyn­ti­ni ai­ka­na kau­pun­gis­sa tais­te­lee kor­rup­ti­o­ta ja muu­ta ri­kol­li­suut­ta vas­taan 500 po­lii­sia. Tu­ris­ti pä­lyi­lee kui­ten­kin epä­luu­loi­se­na ym­pä­ril­leen ja siir­tää huo­les­tu­nee­na sel­kä­rep­pun­sa vat­san puo­lel­le. Leh­dis­tä olem­me lu­ke­neet mur­ha­tuis­ta tuo­ma­reis­ta, joi­den avul­la on yri­tet­ty saa­da jär­jes­täy­ty­nyt­tä ri­kol­li­suut­ta ku­riin. Na­po­lin seu­dul­la toi­mi­van ma­fi­an, vah­van Ca­mor­ran lon­ke­rot yl­tä­vät mo­neen. Kuu­le­ma­ni mu­kaan jä­se­net ovat mu­ka­na po­li­tii­kas­sa ja yri­tys­maa­il­mas­sa, yh­dis­tä­vät tai­ta­vas­ti lait­to­man ja lail­li­sen lii­ke­toi­min­nan. Lii­ke­toi­min­ta ulot­tuu ny­ky­ään Ita­li­an ja Eu­roo­pan li­säk­si myös maa­no­sam­me ul­ko­puo­lel­le.

Van­ha ho­ke­ma "Näh­dä Na­po­li ja kuol­la" ai­heut­ti mat­kal­la kes­kus­te­lua. Mie­luum­min vie­lä elän ja pie­nes­tä pe­lon­se­kai­ses­ta tun­tees­ta huo­li­mat­ta ha­lu­an eh­kä sit­ten­kin jos­kus vie­lä pa­la­ta.