Sa­ta­kun­nas­sa ta­pah­tui vuo­den vaih­tees­sa mer­kit­tä­vä maa­kun­nal­li­nen yri­tys­jär­jes­te­ly, kun Po­ris­sa ko­ti­paik­kaan­sa pi­tä­nyt Lä­hi­ta­pi­o­la Sa­ta­kun­ta yh­dis­tyi rau­ma­lai­seen Lä­hi­ta­pi­o­la Län­teen. Uu­den yh­ti­ön nimi on Lä­hi­ta­pi­o­la Län­si-Suo­mi ja yh­ti­ön ko­ti­paik­ka on nyt Pori. Kun ky­sees­sä on kah­den kes­ki­näi­sen va­kuu­tu­syh­ti­ön yh­dis­ty­mi­nen, on se vaa­ti­nut laa­jan luot­ta­mus­hen­ki­lö­hal­lin­non hy­väk­syn­tä­kier­rok­sen ai­na hal­li­tus­ta, hal­lin­to­neu­vos­toa ja yh­ti­ö­ko­kous­ta myö­ten.

Fuu­sio ei ole pie­ni Sa­ta­kun­nas­sa, ei­kä pie­ni edes Lä­hi­ta­pi­o­la-ryh­mäs­sä. Lä­hi­ta­pi­o­la Län­si-Suo­mel­la on yli sa­ta­tu­hat­ta asi­a­kas­ta, 160 työn­te­ki­jää, 15 toi­mi­pis­tet­tä ja sen toi­mi­a­lue on Sa­ta­kun­taa laa­jem­pi. Se ulot­tuu Par­ka­nos­ta läpi Sa­ta­kun­nan ai­na Uu­teen­kau­pun­kiin as­ti. Yh­tiö on myös ta­lou­del­li­ses­ti vah­va. Sen mak­su­tu­lot ovat 72 mil­joo­naa eu­roa ja si­joi­tu­so­mai­suus 275 mil­joo­naa eu­roa. Lä­hi­ta­pi­o­la-ryh­mäs­sä se on maan kol­man­nek­si suu­rin alu­eyh­tiö.

Sa­ta­kun­nas­sa ei ko­vin usein ta­pah­du maa­kun­nal­li­sia yri­tys­jär­jes­te­ly­jä. Jul­ki­suu­des­sa muis­tel­laan ta­sai­sin vä­li­a­join osuus­pank­kien yh­dis­ty­mis­tä, kun vuo­den 2006 alus­ta aloit­ti Län­si-Suo­men Osuus­pank­ki. Sil­loin yh­dis­tyi­vät Po­rin, Rau­man, Kan­kaan­pään ja Eu­ra­jo­en Osuus­pan­kit yh­dek­si yh­ti­ök­si, jon­ka ko­ti­pai­kak­si tuli Rau­ma ja hal­lin­nol­li­sek­si pää­pai­kak­si Pori. Maa­kun­nal­li­suus otet­tiin huo­mi­oon myös pan­kin joh­dos­sa ja luot­ta­mus­hal­lin­nos­sa. Yk­si jär­jes­te­lyn ark­ki­teh­ti ja pan­kin en­ti­nen toi­mi­tus­joh­ta­ja Simo Kaup­pi on muis­tel­lut, mi­ten tär­ke­ä­tä oli pys­tyä te­ke­mään yh­dis­ty­mi­nen en­nen pak­koa.

Mik­si sit­ten on tär­ke­ä­tä, et­tä maa­kun­nas­sa toi­mi­vat yri­tyk­set löy­tä­vät toi­sen­sa? Ei­kö ole sa­man­te­ke­vää, jos sa­ta­kun­ta­lai­sen yri­tyk­sen os­taa maa­kun­nan ul­ko­puo­li­nen toi­mi­ja? Ei ole. Kai­ken yti­mes­sä on se, mis­sä yri­tyk­sen pää­tök­set teh­dään. Omis­ta­ja näet päät­tää, mi­ten yri­tys toi­mii, ke­hit­tyy ja käyt­tää va­ro­jaan. Sa­ta­kun­nan etu on, et­tä maa­kun­nas­sa on vah­vo­ja pai­kal­li­sia yri­tyk­siä. Se tur­vaa näi­den yri­tys­ten tu­le­vai­suu­den ja si­tout­taa ne us­ko­maan ja in­ves­toi­maan Sa­ta­kun­taan. Maa­kun­nas­sa toi­mi­val­le yri­tyk­sel­le on tär­ke­ä­tä pi­tää Sa­ta­kun­ta elin­voi­mai­se­na, sik­si ne pa­nos­ta­vat omaan maa­kun­taan mo­nin ta­voin. Yk­si esi­merk­ki täs­tä on, mi­ten sa­ta­kun­ta­lai­set yri­tyk­set ovat teh­neet lah­joi­tuk­sia niin am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lul­le kuin yli­o­pis­to­kes­kuk­sel­le­kin. Hen­ki­lös­tön ja pal­ve­lu­ver­kon säi­ly­mi­sen kan­nal­ta maa­kun­nal­li­nen omis­tus on myös tur­val­li­sem­pi. Sa­moin in­ves­toin­tien osal­ta. Maa­kun­nal­li­nen yri­tys lait­taa ta­seen­sa töi­hin omas­sa maa­kun­nas­sa ja sen puo­les­ta. Sa­ta­kun­ta­lai­nen yri­tys käyt­tää pai­kal­li­sia ali­hank­ki­joi­ta ja pal­ve­lun­tuot­ta­jia enem­män.

Sa­ta­kun­nas­sa on mo­nia yri­tyk­siä, jot­ka poh­ti­vat tu­le­vai­suut­taan. Ne poh­ti­vat, mi­ten pys­ty­vät kas­va­maan tai vas­taa­maan asi­ak­kai­den uu­den­lai­siin tar­pei­siin. Sil­loin vaih­to­eh­to­ja on usein kak­si. Yk­si on myy­dä yri­tys maa­kun­nan ul­ko­puo­lel­le. Toi­nen mah­dol­li­suus on Län­si-Suo­men Osuus­pan­kin ja Lä­hi­ta­pi­o­la Län­si-Suo­men tie, jos­sa luo­daan maa­kun­nal­li­nen fuu­sio ja pi­de­tään pää­tös­val­ta Sa­ta­kun­nas­sa. Näis­tä kah­des­ta esi­merk­kiy­ri­tyk­ses­tä on yh­dis­ty­mis­ten myö­tä tul­lut myös omis­sa ryh­mis­sään ai­em­paa suu­rem­pia ja ne ovat kas­vat­ta­neet si­ten sa­nan­val­taan­sa omas­sa ryh­mäs­sään. Se­kin on Sa­ta­kun­nan kan­nal­ta hyvä. Yri­tys­jär­jes­te­lyt ei­vät var­mas­ti pää­ty Sa­ta­kun­nas­sa nyt näh­tyyn. Maa­kun­nas­sa on esi­mer­kik­si kak­si kaup­pa­ka­ma­ria ja kak­si osuus­kaup­paa.

Yri­tys­ten maa­kun­nal­li­set yh­dis­ty­mi­set vah­vis­ta­vat maa­kun­nal­lis­ta ajat­te­lu­ta­paa. Kun ih­mi­set työs­ken­te­le­vät yri­tyk­ses­sä, jol­la on toi­mi­paik­ko­ja use­am­mas­sa Sa­ta­kun­nan seu­tu­kun­nas­sa, niin asi­oi­ta ale­taan aja­tel­la laa­jem­min. Ei vain oman kun­nan tai seu­tu­kun­nan kaut­ta, vaan maa­kun­nal­li­ses­ti. Täl­lai­sen ajat­te­lu­ta­van vah­vis­tu­mi­nen on tär­ke­ä­tä.

Esi­mer­kik­si Po­rin ja Rau­man vä­li­nen ris­ti­rii­ta ei ole niin iso kuin it­se it­sel­lem­me toi­si­aan us­kot­te­lem­me. Maa­kun­tien ase­ma ja niis­sä ole­vien kun­tien yh­teis­työn mer­ki­tys kas­vaa näet koko ajan.