A-
A+
Jos kuntavaalit oltaisiin pidetty alkuperäisen aikataulun mukaisesti, vaalikampanjat olisivat nyt täydessä vauhdissa ja ennakkoäänestys alkaisi ensi viikolla. Nyt kampanjoinnista ei ole tietoakaan ja Porissa keskustelu kiertää kehää, miten lentoliikenteen konsulttisopimukset on tehty ja laskut maksettu. Tärkeä aihe sinänsä, mutta yksi oleellinen asia Porissa loistaa poissaolollaan. Keskustelu kaupungin omaehtoisesta kehittämisestä on velttoa. Ainoa elinvoimaan liittyvä aihe liittyy haaveeseen omasta yliopistosta. Senkin selvitysmies kohteliaasti tyrmäsi. Yliopisto on kiistatta keskeinen aluekehityksen dynamo, mutta päätöksen siitä tekee valtiovalta. Se ei ole omissa käsissä. Moni muu asia sen sijaan on.
Helmi-maaliskuussa on julkaista ainakin neljä tutkimusta, joita olisi kannattanut Satakunnassakin lukea ajatuksella ja ajan kanssa. Ottaa jopa vinkistä vaari vaalien alla. Helmikuussa Hypo eli Suomen Hypoteekkiyhdistys, joka on valtakunnallinen asumiseen keskittynyt luottolaitos, alkoi julkaista omaa asuntomarkkinakatsaustaan. Siinä Hypo on luokitellut Manner-Suomen kaikki kunnat asuntomarkkinamielessä. Kyse on siis siitä, miten asuntojen arvon uskotaan kehittyvän eri puolella Suomea. Selvityksen mukaan asuntojen arvo nousee eniten siellä, missä muutoinkin on imu päällä: pääkaupunkiseudulla sekä Turun ja Tampereen alueilla. Yllättävää ei ole tutkimuksen näkemys, jonka mukaan väestö- ja ikärakenne ohjaavat asuntomarkkinoiden tulevaisuutta. Keskeistä on, muuttaako alueelle ihmisiä, jotka synnyttävät tulevaisuudessa ympärilleen uutta työtä ja toisaalta vetävätkö alueelta poismuuttavat mukanaan muutakin väkeä. Avainroolissa ovat korkeasti koulutetut. Siksi heistä ja heidän opiskelupaikoistaan kisataan.
Maaliskuussa Sitra eli Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto julkisti kaksikin alueiden tulevaisuutta sivuavaa tutkimusta. Ensimmäinen oli tulevaisuusbarometri, jossa kysyttiin muun muassa sitä, miten eri kunnissa ja maakunnissa nähtiin tulevaisuus. Nähdäänkö tulevaisuus parempana vai huonompana? Satakuntalaiset olivat samassa kastissa itäsuomalaisten kanssa. Näemme tulevaisuuden nykytilaa huonompana. Näkemykseemme vaikuttaa luonnollisesti väestökehitys. Sitran toinen tutkimus oli yrityskysely, jossa kysyttiin muun muassa, mitkä tekijät vaikuttavat liiketoiminnan kehittämiseen. Yhtenä tärkeimpänä nousi esiin osaajapula. Tämä on valtakunnallinen ongelma.
Maaliskuussa julkaistiin lisäksi T-Median tekemä kaupunkien vetovoimatutkimus. Pori oli tutkittavien kymmenen kaupungin joukossa. Sijoitus oli yhdeksäs. Voiton vei Tampere, joka pärjää vuosittain tämäntapaisissa tutkimuksissa erinomaisesti. Pormestari Lauri Lyly listasi tottuneesti vankan joukon syitä, miksi Tampere pärjää. Lylyn listassa olivat mukana niin kaupungin tekemä yritys- kuin korkeakouluyhteistyö sekä elämysteollisuus.
Mielenkiintoisempaa oli lukea toiseksi tulleen eli Kuopion kaupunginjohtajan Jarmo Pirhosen näkemykset. Hänen mukaansa mitään ei saa ilmaiseksi. Ensin on tunnistettava vetovoimatekijät, vahvuudet ja heikkoudetkin. Sen jälkeen pitää tehdä systemaattisesti työtä. ”Lopulta kyse on myös tahtotilasta, jolla kaupunkia kehitetään. Korkea asukastyytyväisyys luo vahvan pohjan ulospäin säteilevälle myönteiselle kierteelle. Meillä on onnistuttu synnyttämään myönteinen ilmapiiri, jossa kaupungin päättäjillä ja muulla organisaatiolla on oma ansionsa”, sanoi Pirhonen.
Satakunta ei menetä mitään, vaikka olemme ponnekkaita valtion suuntaan yliopistosta, mutta täällä pitää tehdä itse se, mikä täällä pystytään. Myönteisen ilmapiirin luomisessa jokaisella on vastuunsa. Päättäjillä erityisesti. Siitä on hyvä aloittaa, jos Satakunnan kehitys halutaan kääntää. Tutkimukset kertovat omaa kieltänsä, missä nyt ollaan.
Kim Huovinlahti
päätoimittaja
Ravintie 1
28130 Pori
Isokatu 21
26100 Rauma