Ant­ti ja Sei­ja Väre

Suo­ma­lai­nen fu­tis­kan­sa va­el­taa tu­le­va­na ke­sä­nä Pie­ta­riin san­koin jou­koin. Jal­ka­pal­lon EM-ki­so­jen ot­te­luis­ta nel­jä pe­la­taan siel­lä ja his­to­ri­al­li­ses­ti omat Huuh­ka­jam­me ovat me­nos­sa mu­ka­na. Poik­ke­sim­me kat­sas­ta­mas­sa Pie­ta­rin oman jouk­ku­een mu­kaan ni­me­tyn 68 000 kat­so­jan Ze­nit Are­na -fu­tis­py­hä­tön. Myös spon­so­ri­ni­mel­lä Gazp­rom Are­na tun­net­tu sta­di­on näyt­ti ko­me­al­ta ul­ko­a­päin. Sta­di­o­nil­la on mon­ta ni­meä si­jain­nin mu­kaan, ku­ten Kres­tovs­ky Sta­dium tai St. Pe­ters­burg Sta­dium.

Ris­ti­saa­rel­le eli Kres­tovs­kyyn pää­see kä­te­väs­ti kes­kus­tas­ta met­rol­la var­tis­sa. Ase­ma on ai­van Ze­nit Are­nal­le vie­vän ki­lo­met­rin pi­tui­sen vii­va­suo­ran puis­to­tien pääs­sä. Laa­jat vi­he­ra­lu­eet pol­kui­neen ja pie­ni­ne lam­pi­neen odot­ta­vat ke­sää. Nyt paik­ka oli au­tio ja ison hu­vi­puis­ton puit­ten lat­vo­ja hi­po­vat lait­teet sei­soi­vat toi­met­to­mi­na – ja kah­vi­la­kin oli kiin­ni. Ul­koi­lu­a­lu­ee­na paik­ka on rau­hal­li­nen ja liik­keel­lä oli jon­kin ver­ran pi­po­päis­tä hölk­kä­kan­saa. Siel­lä voi näh­dä myös Ve­nä­jäl­lä har­vi­nai­sem­pia kul­ki­joi­ta eli sau­va­kä­ve­li­jöi­tä.

Saint Pe­ter­burg -ho­tel­lis­ta avau­tuu ko­mea nä­ky­mä Ne­van aal­loil­le sil­toi­neen sekä vas­ta­päi­seen Tal­vi­pa­lat­siin. It­se kau­pun­gis­sa tun­tuu ole­van help­po kul­kea ja hen­git­tää, sil­lä pit­kät bu­le­var­dit, laa­jat au­ki­ot, puis­tot ja kaik­ki­al­la eteen tu­le­vat ve­si­väy­lät luo­vat ava­ruu­den tun­tua. Tu­tus­tuim­me ank­ku­ri­pai­kal­laan kel­lu­nee­seen maan kan­sal­lis­sym­bo­liin, pans­sa­ri­ris­tei­li­jä Au­ro­raan. Lai­val­ta am­mut­tiin en­sim­mäi­nen merk­ki­lau­kaus koh­ti Tal­vi­pa­lat­sia vuon­na 1917 lo­ka­kuun val­lan­ku­mouk­sen al­ka­es­sa, mut­ta alus oli jo 1905 osal­lis­tu­nut Ja­pa­nin so­das­sa kuu­lui­saan Tshus­hi­man me­ri­tais­te­luun. Toi­ses­sa maa­il­man­so­das­sa sak­sa­lai­set jopa upot­ti­vat sen, mut­ta alus nos­tet­tiin. Sii­tä läh­tien ve­te­raa­ni on pal­vel­lut Ne­val­la mu­se­o­na. Aluk­sen vie­rel­lä te­pas­te­li­vat V. I. Le­ni­nin ja Pie­ta­ri Suu­ren nä­köis­hah­mot hou­ku­tel­len tu­ris­te­ja va­lo­ku­vaut­ta­maan it­sen­sä rup­lia vas­taan.

Gri­bo­je­do­vin ka­na­van var­rel­la kul­la­tut ja ema­loi­dut ku­po­lit hou­kut­ti­vat 81 met­riä kor­ke­an Kris­tuk­sen ylös­nou­se­muk­sen ka­ted­raa­lin juu­rel­le. Se on yk­si Pie­ta­rin tun­ne­tuim­mis­ta py­hä­töis­tä ja suo­si­tuim­mis­ta tu­ris­ti­näh­tä­vyy­des­tä Ii­sa­kin kir­kon ohel­la. Vuo­si­na 1893-1907 Ve­nä­jän kei­sa­ri Alek­san­te­ri III ra­ken­nut­ti kir­kon pai­kal­le, jos­sa hä­nen isän­sä kei­sa­ri Alek­san­te­ri II mur­hat­tiin vuon­na 1881. Sii­tä juon­tuu sen toi­nen nimi Ve­ri­kirk­ko tai Ve­ren pääl­lä sei­so­va kirk­ko.

Itä­naa­pu­rim­me his­to­ri­aa ja ark­ki­teh­tuu­ria pur­su­a­va met­ro­po­li on Lah­des­ta vain noin kah­den ja puo­len tun­nin ju­na­mat­kan pääs­sä. Jos hank­kii vuo­si­vii­su­min, on kul­ke­mi­nen itä­naa­pu­riin vai­va­ton­ta. Mil­joo­na­kau­pun­gis­sa kul­ke­mi­nen met­rol­la on vai­vat­to­min­ta ja edul­lis­ta. Kau­nii­ne ase­mi­neen se on jo it­ses­sään näh­tä­vyys – ja myös­kin yk­si maa­il­man sy­vim­mäl­lä kul­ke­vis­ta met­rois­ta. Kym­me­nen mat­kan sar­ja­lip­pu mak­saa 6,36 eu­roa.