A-
A+
Etelämantereelta useamman kerran elämänkokemuksia kerännyt anestesia- ja teholääkäri Lara Harrison porilaistui runsas vuosi sitten muutamalla Uniluotoon.
Pia Rauhalammi
SV Pia Rauhalammi
Porilaisella anestesia- ja tehohoitolääkäri Lara Harrisonilla on harvinaisia matkamuistoja kerrottavaan. Hän on vieraillut Etelämantereella tavallaan työnsä viemänä. Lara on osallistunut neljään Finnarp-retkikuntaan vuosina 2013 – 2017.
Innostus alkoi siitä, kun hän sai kuulla kollegaltaan retkikunnasta, joka suuntasi Kuningatar Maudin maalla sijaisevalle Suomen tutkimusasema Aboalle.
– Polaarialueet kiehtovat minua. Ilmoitin olevani kiinnostunut retkikuntalääkärin tehtävistä. Ajattelin voivani osaltani olla tausta/huoltojoukoissa tekemässä Etelämannertutkimusta, Lara juttelee työpaikkansa Satakunnan keskussairaalan pihapiirissä.
Lara otti rohkeasti yhteyttä Suomen Etelämanner-logistiikka Finnarpiin, joka pitää tutkimusasema Aboaa ja järjestää Suomen etelämanner -tutkimusohjelman hankkeiden kenttätyöt. Se tukee myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten kenttämatkoja Etelämantereelle.
Ensimmäisen kerran Lara oli viisihenkisen huoltoretkikunnan matkassa loppuvuodesta 2013. Tuorein reissu on viimetalvelta, jolloin hän oli mukana yhdeksän suomalaisen muodostamassa tutkimusretkikunnassa.
– Ryhmämme teki tutkimuksia muun muassa Vestfjellan vuoristossa ja Schirmacher Oasisin ylätasangolla, huolsi sääasemia ja edellisillä kausilla asennettuja mittalaitteita ja huolehti pitkäaikaisten mittausten ylläpidosta ja paljon muuta, Lara Harrison luettelee.
Matkan pituus on noin kolme kuukautta. Se on pitkä aika poikkeuksellisessa ja erityisessä ympäristössä. Lääkärin lisäksi omaa käytännön työtään retkikunnassa tekevät muun muassa retkikuntajohtaja, kokki, konemestari ja huoltopuolen sähkömies ja kirvesmies. Tutkijat ovat esimerkiksi geologian, biologian, jäätikkötutkimuksen tai meteorologian aloilta.
– Retkikuntalaiset ovat pitkään erityksissä muusta maailmasta ja altistuvat voimakkaiden luonnonolojen armoille. Matkan aikana keskitytään enimmäkseen työtehtäviin. Asemalla olo jatkuvina samankaltaisina päivinä saattaa toisinaan olla pitkästyttävää, Lara listaa kysyttäessä matkan haastavia tekijöitä.
Hän kiteyttää tuntemukset sanomalla, että elämää tutkimusasemalla voi verrata laivalla oloon tai syrjäisellä vartioasemalla työskentelyyn. Toisaalta luonto on hänestä kaikessa yksinkertaisuudessan ihmeellinen kokemus.
Lara Harrison on ollut retkikuntalääkärin työjaksojen ajan pois vakituisesta sairaalatyöstään. Työnantajan suhtautuminen on ollut erityisen joustava. Ensin talven Lara lupaa pysytellä kotimaisemissa ja nauttia talvesta meren äärellä Porin Uniluodossa.
Sinne hänet sai muuttamaan runsas vuosi sitten oma purjevene, joka oli ollut Reposaaressa jo muutaman vuoden. Avomeripurjehdusta harrastava Lara on syntyisin Helsingistä. Opiskelut veivät hänet aikoinaan Tampereelle, josta tie toi Poriin.
– Länsirannikko Porista pohjoiseen on kesämökkeilyn myötä minulle tuttua lapsuudesta. Viihdyn oikein hyvin näissä maisemissa. Mielestäni Poriin ja ylipäänsä Satakuntaan on helppo muuttaa ja kotiutua. Kaikki ovat olleet ystävällisiä. Olen saanut hyviä paikallisneuvoja, apua erilaisiin käytännön asioihin ja uusia ystäviä, Lara Harrison linjaa.
Hän kertoo myös huomioineensa, että tällä suunnalla puhalletaan yhteen hiileen esimerkiksi tukemalla paikallisia yrityksiä ja osallistumalla tapahtumiin.
Ravintie 1
28130 Pori
Isokatu 21
26100 Rauma