AS­KO TAN­HU­AN­PÄÄ

Jos maa­il­ma oli­si elo­ku­vaa, löy­tyi­si rau­ma­lais­tai­tei­li­ja Las­se Kem­pak­sen tuo­tan­nos­ta ai­nek­set rai­nal­le ni­mel­tä Ro­mu­ku­nin­kaan pa­luu (vrt. Yön ri­ta­rin tai Muu­mi­on pa­luu). Kem­pas teki uran­sa var­hais­vuo­si­na te­ok­sen Ro­mu­ku­nin­gas, jota ny­ky­ter­mein voi­si ni­mit­tää kier­rä­tys­tai­teek­si, ja nyt tuo sa­mai­nen ku­nin­gas on nous­sut taas esiin unoh­duk­sen kät­köis­tä kuin poi­ju tai väy­rys­pää ikään.

– Opis­ke­lin 1967 Rau­man se­mi­naa­ris­sa ja osal­lis­tuin tai­de­näyt­te­lyyn, joka jär­jes­tet­tiin opet­ta­jan­kou­lu­tus­lai­tos­ten val­ta­kun­nal­lis­ten tal­vi­päi­vien yh­tey­des­sä. Hu­mo­ris­ti­sen veis­tok­se­ni ma­te­ri­aa­lin löy­sin Van­has­ta Rau­mas­ta, ny­kyi­sen tai­de­mu­se­on pi­hal­la toi­mi­nees­ta Rau­man Ro­mus­ta, mis­sä oli kai­ken­lai­sia rat­tai­ta ja ril­lut­ti­mia. Naa­mak­seen ku­nin­gas sai van­han pan­nun ja it­se näyt­te­lys­tä ko­tiin­vie­mi­si­nä oli an­sait­tua huo­mi­o­ta, Kem­pas muis­taa.

– Poi­ka­ni Mi­kon ra­sa­vil­li lap­suu­den­ka­ve­ri Juu­so Luo­des­me­ri muis­ti Ro­mu­ku­nin­kaan, kun hä­nen pe­rus­ta­man­sa Eu­ra­jo­en Ro­mun uut­ta kont­to­ria si­sus­tet­tiin. So­pi­va paik­ka kat­sot­tiin yh­des­sä ark­ki­teh­ti Ou­ti Ahon kans­sa Juu­son neu­vot­te­lu­huo­nees­ta, pal­jas­taa tai­tei­li­ja.

– Ys­tä­vyys kol­men ki­ven­hei­ton pääs­sä ko­dis­tam­me asu­neen Juu­son kans­sa on säi­ly­nyt kaik­ki nämä vuo­det ja vuo­si­kym­me­net. Ei sel­lais­ta ke­sää, et­tei hän vie­rai­li­si mö­kil­läm­me Kau­ra­sis­sa muis­te­le­mas­sa esi­mer­kik­si ai­kaa vai­mo­ni Mar­ja-Lee­nan päi­vä­ko­ti­ryh­mäs­sä, nos­tal­gi­soi Kem­pas.

Las­se Kem­pas hil­jen­tää tar­koi­tuk­sel­la ään­tään, jot­ta vai­mo ei kuu­li­si hä­nen suun­ni­tel­mis­taan käy­dä et­si­mäs­sä uut­ta pat­sas­ma­te­ri­aa­lia Eu­ra­jo­en Ro­mun heh­taa­rien laa­jui­sel­ta kier­rä­tys­ro­mun ken­täl­tä. Mar­ja-Lee­na ei kuu­lem­ma vält­tä­mät­tä oli­si sa­maa miel­tä sii­tä, saa­ko omal­le ton­til­le tuo­da ro­mua edes tai­de­tar­peik­si.

– Minä näen Ro­mu­ku­nin­kaan vas­ta uu­den ajan al­ku­na. Juu­so on ot­ta­nut uu­det te­ok­set pu­heek­si ja ide­at ovat jo al­ka­neet kup­lia pääs­sä­ni. Siel­tä Eu­ra­jo­en Ro­mun ken­täl­tä ovat muu­ten Kap­pe­lin­sal­men suih­ku­läh­teen­kin tar­peet pe­räi­sin.

Kem­pas ei ole sii­nä mie­les­sä tyy­pil­li­nen mies, et­tä hän on val­mis myös luo­pu­maan jos­tain asi­ois­ta. Kem­pas­ten gal­le­ri­a­ko­din kel­la­ris­sa on ni­mit­täin vii­me viik­koi­na ol­lut käyn­nis­sä mää­rä­tie­toi­nen sii­vou­su­rak­ka.

– Olen aja­tel­lut tyh­jen­tää pai­kan it­se, jot­ta pe­ri­kun­nal­le jäi­si sit­ten jos­kus vä­hem­män tyh­jen­net­tä­vää. Jos joku sat­tui­si ole­maan kiin­nos­tu­nut tai­tees­ta, niin olen val­mis esit­te­le­mään paik­ko­ja so­pi­muk­sen mu­kaan, hän lu­paa.